Ensivaikutelma on tärkeä taloon tullessa. Siksi pitää miettiä, miten muuttaisin kuistimme olemusta Joulupukille mieluisammaksi. Hmm... Iso-Iitalle ainakin pitää vaihtaa talvisemmat vaatteet ja - mitä ihmettä tekisin Anna-tädin patsaalle. Se onkin oma tarinansa.
Tuon keraamisen kapistuksen löysin parisen kymmentä vuotta sitten tonttimme kulmilta vanhan puretun ulkorakennuksen paikalta. Sen oli maahan haudannut Anna-täti nuoruudessaan.
Eräs toinen täti tuli tyttäremme ylioppilasjuhlissa kuiskuttelemaan vaimoni korvaan kyseisen esineen tarinan. Anna-täti oli saanut sen ihailijaltaan lahjaksi, mutta kun hän sitten oli valinnutkin toisen nuorukaisen, hänen oli päästävä siitä eroon. Niinpä hän oli haudannut sen maahan navetan taakse tuoreen sulhasen näkyvistä. - Minkä taakseen jättää, sen voi edestään löytää. Mutta ei kerrota kenellekään!
Iita valmiina talveen. Villapusero on ollut monen tytön päällä ja on edelleen kuvauksellinen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti