Miksi kirjoitan näistä kirjoista? Luen paljon ja nyt näyttää iän kartuttua liiaksi siltä, että unohdan pian lukemani. Teen muistiinpanoja, jotta voisin palata lyhykäisesti lukemiini teoksiin, jos haluan - ja muistan.
Vaimon heittämä tämän vuoden haaste: Lue kirja, joka kertoo elämästä jossakin maassa. Merkitse karttaan.
Ensio Rislakki ( Valentin ):
Ah, tuskaa
Toiset 55 kertomusta, pakinaa ja parodiaa ( 1953 )
Luettuani kirjan googlasin Valentinin kuvan. Täytyy sanoa, että tuo vakava, tuikeakin, naamataulu on ankarassa ristiriidassa kertomusten railakkaan huumorin kanssa.
Oli mielenkiintoista verrata kertomusten kirjoittamisen ajankohdan ( 1930 - 40-luku ) aiheita nykyajan kiinnostusten kohteisiin. Samoja teemojakin löytyi: miehen ja naisen välinen suhde, rakkaus, perhe, lapset, maalaiset vs. kaupunkilaiset vs. yläluokkaiset, turhamaisuus, kaukokaipuu, raha, lahjonta...
Ei ihminen paljon muutu, vaikka aika ja olosuhteet vaihtuvat. Pakinoitsijoille riittää aiheita nykyäänkin. - Tosin nykyään kirjoitetaan kolumneja tai esseitä, se kuulostaa hienommalta.
Georges Simenon: Maigret murhaajana ( 1931, suom. 1961 )
Heinäkuussa luen aina joitakin Maigreteja. Summissa sattui tämä kirja käteen. Siinä komisario hiippailee incognito Liegen kaupungissa, jossa sattuvan murhan yhteydessä hän joutuu epäiltyjen listalle. Pari onnetonta nuorukaista rahapulassaan aikovat varastaa yökerhon kassan, mutta homma menee myttyyn lattialla makaavan hahmon takia. Maigret selvittää tapauksen tuttuun tyyliinsä.
Ihmiskuvaus on taitavaa, luonteet uskottavia; kirjailijan myötätunto vähäosaisia kohtaan ilmeinen.
