Rasa maas

Vuosia sitten istuin työnantajani velvoittamana koulutuspäivillä. Asiantuntija Jyväskylästä esitelmöi erityisopetuksen uusimmista virtauksista. Kun sitten lopuksi tuli yleisön vuoro esittää kommentteja, nousi ylös siilitukkainen, juureva, pienen koulun johtaja:

- Kyllä se niin on, että pököpää on pököpää. Ei sitä erityisopetus muuksi muuta. Sen pököpään isäkin on pököpää.

Järkyttynyt esitelmöitsijä tuli jälkeenpäin kyselemään moisen kommentin esittäjästä. Yritin selitellä, että henkilö on tunnettu omalaatuisesta huumoristaan.

 

Vähänpä tiesin! Sattumoisin omistukseeni joutui samaisen henkilön koulun "arkistoja", ruutuvihkoja lapsen käsialalla kirjoitettuine merkintöineen. Kävi ilmi, että lapset oli pantu ilmiantamaan luokkatovereiden käytös- ja huolimattomuusrikkeitä. Kaikki nätisti ylöskirjattuina siisteihin sarakkeisiin kunkin nimen kohdalle. Tässä esimerkkejä:

kirja kotona, pulsa sotkus, törmäs tielle, pallo pihalla, mölyäminen, kengät vinos, rasa maas...

 

Miten sitten palkittiin ansioituneimmat. Oppilas joutui kantamaan kaulallaan kylttiä, jossa luki:

 

"M'OON ISOO FLETARES"

 

 

 

Jos olit arka, kömpelö tai hidas oppilas tuossa luokassa - mikä ahdistuksen määrä!

 

Menetelmäänsä opettaja esitteli innokkaana myös ulkomaisille kolleegoilleen ja lehtien palstoilla. Ansioistaan hän sai neuvoksen arvon.

 

Sanastoa ja selityksiä: rasa = kinnas, lapanen

                                     m'oon isoo fletares = olen suuri        

                                     vetelys