Miksi kirjoitan näistä kirjoista? Luen paljon ja nyt näyttää iän kartuttua liiaksi siltä, että unohdan pian lukemani. Teen muistiinpanoja, jotta voisin palata lyhykäisesti lukemiini teoksiin, jos haluan - ja muistan.
Vaimo heitti haasteen tälle vuodelle: Pitää lukea joka kuukausi, vähintään yksi, jonkun Nobel-palkitun kirjailijan teos eri vuosikymmeneltä. Ei niitä aikajärjestyksessä tarvitse lukea. Vaikeuksia voi tulla vanhojen kirjojen löytämisessäkin, mutta yritetään.
Gyula Illyés: Pustan kansaa ( 1936, suom. 1970 )
Viime aikoina on ihmetelty - minä muiden mukana - Unkarin ja Puolankin menettelyä oikeusvaltio- ja demokratiaperiaatteita vastaan. Koska hyllyssämme on jo vuosia ollut unkarilaisen Illyésin kirja, päätin kokeeksi katsoa, olisiko siitä löydettävissä jotakin selitystä Viktor Orbánin suosiolle kansan luonteesta tai jostakin.
Ongelmalliseksi muodostuu heti seikka, että kirja on julkaistu 1930-luvulla, ja sen sisältö heijastelee osin edellisenkin vuosisadan elämää maaseudulla, ja sielläkin ns. pustilla eli palkollisten muodostamilla asutustaajamilla. Taajamaa hallitsi kartano, linna, joka tietenkin omisti maan ja tuotantovälineet, aikoinaan myös työtätekevän väen maaorjina.
Kartanon väkeen suhtauduttiin kunnioittavan pelokkaasti.
"Pustien kansa on parasta valtiota luovaa ainesta, koska se eniten kunnioittaa arvovaltaa. Varmasti tämän arvovallan kunnioitus on kasvatuksenkin tulosta, mutta niin vanhan ja perusteellisen kasvatuksen, että se on jo imeytynyt tämän kansan veriin ja hermoihin ja muuttunut vaistoksi."
Illyés kuvaa mielenkiintoisesti, omakohtaisesti pustien elämää ja sen muuttumista koneellistumisen tunkeutuessa vähitellen maatalouteen. "Tarpeettoman" väen maalta muutto alkoi täälläkin, kuten muuallakin Euroopassa. Olisiko niin, että kaupunkeihin muuttaneet, sosiaalisesti kohonneet ja koulutetut ihmiset kuitenkin toivat mukanaan edellä kuvatun pohjimmaisen vaistonsa, mikä ilmiselvien yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisua hakiessaan sietivät suhteellisen nöyrinä yhteistyötä Natsi-Saksan kanssa, alistuivat kommunistiseen komentotalouteen ja nyt, siitä vapauduttuaan, hyväksyvät itsevaltaisen Orbanin toimet kunnioittavan arvovallan edessä.
