Näytetään tekstit, joissa on tunniste joulusiivoja. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste joulusiivoja. Näytä kaikki tekstit

perjantai 23. joulukuuta 2022

Joulusiivoja 23

 Hämärästä vinttikomerosta kaivoin tämän pukkipussin, jonka sisällöllä on viihdytetty pilttejä vuosikaudet. Tuo kirjakassi yrittää mennä kirppikselle - ovat tosi nihkeitä kirjojen suhteen.



Kovin nälkiintyneeltä ja vihaiselta näyttää pukkiraiska. Nämä joulusiivot näännyttäneet varmaan. Siitä huolimatta:

Hyvää Joulua Kaikille!



torstai 22. joulukuuta 2022

Joulusiivoja 22

 Oli pieniä vaikeuksia valita joulusukat. Suvun eri ikäpolvia vaivaa perinnöllinen neuloosi, mistä johtuva sukkadynastia täyttää kaikki mahdolliset säilytystilat. Tässä pari esimerkkiä:




Näillä mennään!



keskiviikko 21. joulukuuta 2022

Joulusiivoja 21

 Käväisin Karijoella "loma-asunnollamme" viemässä hiirille juustoa. Samalla nostelin vanhoja joulukoristeita esille, vaikka emme siellä nyt joulua vietäkään.


Tämän pöydän ääressä on monet herkut nautittu, joulut, pääsiäiset ja syntymäpäivät juhlittu.

Eräs mieluisa ja käänteentekevä asia: Tänään talvipäivänseisaus kääntää päivät pitenevään suuntaan, kukonaskelin kohti kevättä!


tiistai 20. joulukuuta 2022

Joulusiivoja 20

 Paapan verstaassa oli sorvi. Ja kun hän rupesi jotakin sorvaamaan, niitä tuli  p a l j o n.  Puutonttuja lymyilee vieläkin joulun aikaan monin paikoin.



Luulen että ne majailevat päivisin täällä.


maanantai 19. joulukuuta 2022

Joulusiivoja 19

Luontaisten ominaisuuksieni vuoksi tehtävikseni lankeavat kaapinpäällisten kuuraukset. ( Nehän ovat välttämättömiä siltä varalta, että vieraat saattaisivat kurkistella sinne. )

Enkelparvi lehati ylös perineiselle paikalleen.





Toinen parvi asettautui "ikonostaasimme" alle. Ikonit ovat matkamuistoja Kreikasta kuten myös roikkuvat tuikkulamputkin.


 

sunnuntai 18. joulukuuta 2022

Joulusiivoja 18

 Norjan poijat Arne ja Carlos, kovia poikia tikkuamaan,  innostivat vaimoni joulupallojen kimppuun jokunen vuosi sitten. Ja ne nostetaan esille joka joulu.





Helmi ja Ilmi saattavat alkaa lumisotasille!
He tykkäävät muutenkin talvesta ( linkki talvijuttuun ).




Eileen ja Greta ovat hillitympiä.




lauantai 17. joulukuuta 2022

Joulusiivoja 17

 Ruokapöytämme kulmalle on nostettu pari laatikollista erityisiä kortteja. Ne toimivat (toivottavasti ) dementian torjujina. Alias ja Trivial Pursuit.



Vaimon toteamus pelin tiimellyksessä:
- On asioita, jotka heti hyvin tietää, mutta ei muista!


perjantai 16. joulukuuta 2022

Joulusiivoja 16

 Tilanpuutteen vuoksi kolmipyöräinen on karkotettava jouluksi kellariin. Ei tarvitse paljon arvuutella, kuka on ollut mestarina.




Tällainen se oli alkuperäisessä kuosissaan.

Tein joskus videon pikkuisesta:

torstai 15. joulukuuta 2022

Joulusiivoja 15

 Talossamme on kolme kerrosta. Alimmaiseen on nyt siirretty viherkasveja joulua pakoon.



"Akonkakua", oikeasti avogado ei tykännyt muutosta alempiarvoiseen, hämärämpään asemaan.


keskiviikko 14. joulukuuta 2022

Joulusiivoja 14

 Valkoisen piirongin vetolaatikon periltä vedettiin esille vanhaa kuvauskalustoa. Nopeasti on siirrytty filmirulla-ajoista digipuolelle. Ja miten nopeasti digipokkarit väistyivätkään kännyköiden tehokkaiden kameroiden tieltä.



Kuistissamme Volodja vahtii valvontakameraamme!


tiistai 13. joulukuuta 2022

Joulusiivoja 13

 Vanhalle liinahyllylle, jonka vaimoni on omakätisesti krakeloinut ( irvailen kaskeloinut ! ), sijoitetaan joulumukit.




maanantai 12. joulukuuta 2022

Joulusiivoja 12

 En voi mitään sille, että aina kun nämä veitikat otetaan esille, minulle tulee mielleyhtymä hirtetyistä tontuista. 

Tonttujen alta pilkottaa paapan vanha suuntapiirrin - niitä nikkarinkaluja. Ja suolasalkkarin päällä on matkamuisto Azorien reissulta, irronnut rautaportin koriste.




sunnuntai 11. joulukuuta 2022

Joulusiivoja 11

 Ihmekaapin löytöjä edelleen: Vaimon tekemiä joulukalenterirasioita, joita jaettiin jälkikasvun ollessa otollisessa iässä. Rasiat on askarreltu vanhoista joulukorteista. Jälkeenpäin vaimo on harmitellut hienoja kortteja, joilla olisi nyt ollut arvoa hänen kortinkeräilyharrastukselleen.




lauantai 10. joulukuuta 2022

Joulusiivoja 10

 "Kuusen pienet kynttiläiset valaisevat kauniisti." Jos uskaltaa tökätä töpselin seinään. Paappa on aikoinaan raspilla muotoillut töpsykän maadoitettuun sopivaksi. Ja komiastihan ne palavatkin!


Kaapin perukoilta alkuperäisessä pakkauksessa paksulla narulla tiukasti sidottuna.









perjantai 9. joulukuuta 2022

Joulusiivoja 9

 Meillä on kirjoja joka huoneessa. Yläkerran kaaos on masentava. Sinne pitää rynnätä apinan raivolla ja tuhota ja tuhota. Siitä huolimatta voi havaita rauhoituttuaan lukemattomia kirjoja.






torstai 8. joulukuuta 2022

Joulusiivoja 8

Tänään kävelimme parturiin antaaksemme siivota nuppejamme joulukuntoon. Siinä kävellessä tuli mieleen, miten stressaavaa olisi ollut valmistautua Linnan juhliin. Kampaus olisi pitänyt teettää Helsingissä, ja kun emme tunne olosuhteita, olisimme varmasti päätyneet johonkin huonoon kampaajaan. Mikä stressi!

Toisaalta olisimme voineet asioida täällä tutulla kampaajalla, johon luotamme, mutta sitten olisi pitänyt olla koko ajan varuillaan viiden tunnin matkan ajan. Stressi!

Ei kannata puhuakaan mitään vaatteista. Stressiä! Hyvä kun emme menneet sinne tällä kertaa!


Ja miten siellä osaisi käyttäytyä? Noo, joulusiivouksessa kirjahyllystä löytyi tällaisia. Että kyllä olisi selviydytty. Mutta se stressi! Kyllä saa olla kiitollinen, ettei tullut lähdettyä sinne!



Sotaveteraani, lotta, siinä katsoo stressittä, miten Elisabet Rehn, pikku-lotta, kättelee presidenttiparia.

 

keskiviikko 7. joulukuuta 2022

Joulusiivoja 7

 Kävimme itsekin Amerikoissa. Se ei ollutkaan mikään tavallinen turistimatka. Pojan perheen avulla tutustuimme amerikkalaiseen elämänmenoon ja pidimme siitä.

Jotakin outoakin oli. Luulin vessanpytyn olevan rikki, kun se oli niin täynnä vettä. No promlem! Se oli ihan OK!

Perheen lapsi päätti kipaista lähikauppaan; tuotiin poliisiautossa kotiin - yksin ei lasta saa päästää kulkemaan (!). No, tällaisia kulttuurieroja.

Kävimme NHL-ottelussa. Valtavasti porukkaa. Ei mitään rökellystä juomien kanssa, perheitä siististi viihtymässä. Kaikki toimi joustavasti. Käytännöllinen ja ystävällinen sujuvuus oli vastassa joka paikassa. Lentoasemallakin, missä otin vahingossa hihnalta väärän laukun.



Jonkinlaista tuhlailua siellä harrastetaan. Tuo suuri asemapäällikkö ( pähkinänsärkijä ) on pelastettu roskalavalta, minne talon asukkaat tuovat tarpeettomia tavaroitaan ( ja joita on lupa ottaa sieltä ). Pikku-ukko on ostettu sille kaveriksi. Lapset löysivät sieltä hienoja leikkikaluja, jotka saivat uuden elämän.

 

tiistai 6. joulukuuta 2022

Joulusiivoja 6

 En näköjään pääse täältä kuistista eroon:



Joulupukille on kuistissa ripustettu kaksi joulusukkaa. Eiväthän ne suomalaiseen jouluperinteeseen kuulu, mutta otetaan kuitenkin esille, koska ne ovat poikamme joulutuliaisia Amerikasta. Hän oli siellä kaksitoista vuotta sitten työkomennuksella vuoden verran.


Jääkaapin ovessa lisää muistoja.

Hyvää itsenäisyyspäivää!




maanantai 5. joulukuuta 2022

Joulusiivoja 5

 Kuistin katselmus jatkuu. Iitan käsissä on laukkuja. niillä on oma historiansa.


Ne ovat vaimoni lapsuudesta. Hänen piti usein käydä Vaasassa silmälääkärissä, missä silmiin tiputettiin jotakin ainetta, mikä muutti pupillit suuriksi ja sen myötä näkymät lapselle käsittämättömän oudoiksi. Ihmisistä tuli pitkäkaulaisia soikeapäitä, mikä oli pelottavaa. Siksi hänelle aina ostettiin etukäteen jokin houkutin, esimerkiksi käsilaukku, jotta hän suostuisi lähtemään lääkäriin. 
Lääkäri kiinnitti huomionsa lapsen laukkuun ja kommentoi: 
- Sinä taidatkin olla vähän hienostelija!

Jyväskylässäkin käytiin silmälääkärissä. Sinne lapsi tuotiin "heftalla" korjatuissa laseissa. Lääkäri arveli:
- Kyllä tyttölapsella pitäisi olla kauniimmat lasit! 

Nämä kokemukset jäivät elämään perheen kollektiiviseen muistiin.


sunnuntai 4. joulukuuta 2022

Joulusiivoja 4

 Ensivaikutelma on tärkeä taloon tullessa. Siksi pitää miettiä, miten muuttaisin kuistimme olemusta Joulupukille mieluisammaksi. Hmm... Iso-Iitalle ainakin pitää vaihtaa talvisemmat vaatteet ja - mitä ihmettä tekisin Anna-tädin patsaalle. Se onkin oma tarinansa.





Tuon keraamisen kapistuksen löysin parisen kymmentä vuotta sitten tonttimme kulmilta vanhan puretun ulkorakennuksen paikalta. Sen oli maahan haudannut Anna-täti nuoruudessaan.
Eräs toinen täti tuli tyttäremme ylioppilasjuhlissa kuiskuttelemaan vaimoni korvaan kyseisen esineen tarinan. Anna-täti oli saanut sen ihailijaltaan lahjaksi, mutta kun hän sitten oli valinnutkin toisen nuorukaisen, hänen oli päästävä siitä eroon. Niinpä hän oli haudannut sen maahan navetan taakse tuoreen sulhasen näkyvistä. - Minkä taakseen jättää, sen voi edestään löytää. Mutta ei kerrota kenellekään!


Iita valmiina talveen. Villapusero on ollut monen tytön päällä ja on edelleen kuvauksellinen.