- Mitä teillä oli päivälliseksi?
- Me söimme vain tukevan lounaan. Sitten myöhemmin ehkä vähän iltapalaa.
- Meillä on aina kaikki aamupalasta illalliseen.
- Tietysti! Lasten täytyy syödä, kun he kasvavat. Me Mommin kanssa ei kasveta, vaan kutistutaan lyhyemmiksi.
- Eihän?
- Joo-o! Kyllä me voimme kasvaa leveyttä - siis lihomme.
- Ai jaa! Sitten kun olette metrin mittaisia, teitä luullaan lapsiksi taas.
- Kyllä! Ja kun me lihomme, rypytkin häviävät. Varsinkin ne viisausrypyt. Siksi me muutumme lapsellisemmiksi.
- Ei kuule onnistu! Ääni ei muutu. Teillä olisi edelleen aikuisen äänet.
- No, sitten on pakko alkaa kimittää kuin Munamies.
- Taidan tulla pyörittämään teidät Höpönassun pesille! Ha-ha-haa!
