Miksi kirjoitan näistä kirjoista? Luen paljon ja nyt näyttää iän kartuttua liiaksi siltä, että unohdan pian lukemani. Teen muistiinpanoja, jotta voisin palata lyhykäisesti lukemiini teoksiin, jos haluan - ja muistan.
Vaimon heittämä tämän vuoden haaste: lue kirja, joka kertoo elämästä jossakin maassa. Merkitse karttaan.
Yaşar Kemal: Poika ja lokki ( 1976, suom. 1981 )
Kuvaus köyhän pojan kehitysvaiheesta, jossa hän on astumaisillaan aikuisten maailmaan. Hän on haaveilija,"tuijottaja", jonka mielikuvitusmaailmassa seikkailevat merirosvot, taikurit, merenneidot ja käärmeprinssit. Aikuisten suhtautuminen luontoon ja eläimiin järkyttää häntä, joka rakastaa eläimiä. Siipirikosta lokista huolehtiminen paljastaa aikuisten välinpitämättömyyden ja ystävällisten ihmisten avuliaan luonteen.
Pahin kaikista tuntuu olevan vihamielinen isoäiti, jonka uhkaava tuijotus vainoaa poikaa ja lokin henkeä. Lopulta isoäiti saa tapetuksi jo parantuneen lokin. Isoveli, joka on salakuljettaja, saa surmansa pojan nähden. Lapsuus päättyy siihen. Poika pestautuu sepän apulaiseksi.
Kemalin kertojan tapa nostattaa lukijan aistittavaksi Turkin kauniin luonnon. Aivan ilmeisesti pojan mielikuvitusmaailmaan on ujutettu vanhoja turkkilaisia taruja. Siipirikon lokin tarinasta olen aavistavinani symboliikkaa valtion ja hallinnon suhtautumisesta kansalaisiinsa ja eritoten kurdivähemmistöön, mitä Kemal itsekin edusti.
