Pojantyttäreni on alkanut kutsua sitä möhöksi. Siitä voi päätellä, että meillä on lämpimät ja läheiset välit. Möhö pullottaa mukavasti etumuksessani. Ei siitä ole varsinaisesti haittaa, mutta joskus kun sylkäisen, huomaan roiskeita möhölläni. Lisäksi se saattaa kerätä muistoja erinäisistä muistakin tapahtumista elämässäni – muistakin kuin aterioistani.
Nykyään ihmiset eivät juuri lähettele kortteja - edes matkoiltaan. Kaikki roikkuvat somessa. Siksi päätimme viime matkoilta lähettää itsellemme tervehdyksiä. Yllätyimme mieluisasti!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti