Sunnuntain toivotut kelat 23

 Paul McCartney

Lauantain löydöksiä

Hakee, hakee, eikä soisi löytävänsä? Kalaverkon paikkaajako? Ehkäpä niin, mutta myöskin jättipalsamin etsijä. Jokipakana, jonka varrella asumme, on ilahduttanut meitä. Sen rannoilta ampuu jättipalsami siemeniään tontillemme, se viheliäs vieraslaji. Ja niitä siemeniä tulee suunnilleen kourallinen kymmenenkin metrin päähän. Mitä tehdä? Etsiä taimet ja kitkeä!

Tämä yksinäinen piileskeli liiterin kivijalan juuressa.

Nämä kyykkivät pensasaidan alla.

Näitä piti kurkotella joenpenkalta hukkumisen uhalla.

Sitten, kun luuli kaikki jo löytäneensä, vielä sai saappaiden välistä todeta työnsä toivottomuuden!

Äkkäsin paikallisesta lehdestä, että poimimalla vieraslajeja, lähinnä juuri jättipalsameja ja lupiineja, voisi ansaita rahaa. Miksen voisi peltotilkkusellani ensin viljellä niitä. Nehän kasvavat hanakasti ilman lannoitteita ja maan muokkausta. Ja sitten vain kerätä pois, ja rahat plakkariin. Mutta tarkemmin luettuani, huomasin niiden budjetin olevan 3300 €. Ei kannata. Taas meni hyvä bisnesidea hukkaan!

 

 

Pakkausperjantai

 Olimme eilen vaimon kanssa kokouksessa, jossa muiden asioiden ohella esitelmöitiin kodin jätteiden lajittelun uusista tuulista. Paljastui, että olimme lähes vuoden ajan kompostoineet elintarvikejätteitä laittomasti ilmoittamatta siitä jätelautakunnalle.

Mutta mielenkiintoista oli myös väärä käsityksemme pakkauksesta. Nimittäin, jos ostan rullan muovipusseja ja panen siihen vaikka pullan tai marjoja, pussi ei olekaan muovipakkaus, vaan sekajätettä. Kyse on jostakin tuotevastuujutusta.

Tänään istuskellessani vessanpytyllä ( vessanpytyllä tulee kaikenlaisia ajatuksia helposti mieleen ) katseeni kiintyi vessapaperirullan sisällä olevaan pahviputken palaseen. Kun paperi on käytetty, onko jäljellä oleva kartonkipakkaus? Eihän se sisältänyt mitään, päin vastoin!!! Mielenkiintoista tämä lajittelupolitiikka!!

Tonkkatorstai

 Kymmeniä vuosia sitten ostin huutokaupasta tonkan. Aikomus oli ruveta tekemään sahtia. - Olen nimittäin vanhaa hämäläistä sahdintekijäsukua. Isäukko oli kova mies, viimeiset sahtinsa hän teki 90-vuotiaana tyttäremme häihin. Häät pidettiin heinäkuussa - arvatkaa, oliko vaikea saada pysymään sahdin käyminen kurissa kesähelteillä. Upotimme tonkat kaivoon.

Tämä ei ole niitä sahtitonkkia. Tämän tosiaan ostin huutokaupasta. Tonkan nykyinen käyttötarkoitus paljastaa, millainen sahdintekijä minusta lopulta tuli. En kai ole viherpeukalokaan, kyseinen kasvi asettautui omia aikojaan kasvamaan tonkkaani.

Kirjakeskiviikko

 Olen aika ahne lukija. Joinakin päivinä en juuri muuta tee kuin luen. Eläkeläisen etuoikeuksia. Tänään on se päivä. Taannoin osallistuin haasteeseen ( linkki ).

Tippatiistai

 Olen kuullut tipattomasta tammikuusta. Mutta kun katson ikkunasta, näen tippojen keskittyneen kesäkuulle ja tiistaillekin. Kesälomanviettäjät tykkäävät! Se sataa laariin, sanovat maanviljelijät. Mielipiteet vaihtelevat.

Eihän tippa tapa..?

Metsämaanantai

 Jokavuotinen vaellus erikoisessa metsässä lapsuuden kotikyläni halki kulkevassa korkeassa harjussa suoritettu. Jokavuotinen havainto siitä, että paikkakunnalla gravitaatio lisääntyy aina joka kerta, on todettu taas.

Vajaa kymmenen vuotta sitten kävelin siellä myös. Tässä linkki.

Ja vuoden 2021 syksyllä siellä näytti tällaiselta:

Sunnuntain toivotut kelat 22

 Nyt pyörii seitsemäs kela. Sen aloittaa Led Zeppelin, yksi menestyneimmistä rock-yhtyeistä levymyynnilläkin mitaten.

Lauantain lautanen

 

Lauantaina meillä kollataan komeroita ja yritetään tehdä "kuolemansiivousta", ettei siis perikunnalle jäisi kauheasti selvittelemistä. Jää kuitenkin! Käteen tarttui tämä moneen kertaan liimattu, kukikas komistus. Appivanhempien peruja. Arvokas, koska on nähty vaivaa sen liimaamisessa. Niin, minäkin olen liimannut sitä yhden kerran anopin pyynnöstä. Lautasella on oma tarinansa.

Tämä on "Amerikanlautanen", jonka tät-Senja toi palattuaan takaisin Suomeen kultaa vuolemasta. Pohjanmaalta olikin paljon muuttoliikettä USA:han 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. 

Tät-Senjan lautanen periytyi appivanhemmille muiden esineiden ohella. Valitettavasti olen sen nyt lopullisesti tuhonnut, mutta se säilyy muistoissamme monien perhejuhlien piparkakkulautasena.

Pönttöperjantai

 Menikö papalla pönttö sekaisin, vai istuuko se pöntöllä ruikulla? ... Eikun linnunpöntöistä on puhe. ( Ja niistä tarkemmin täällä. )   

Meillä on puutarhassa aikamoinen pönttökokoelma. Tällä hetkellä asujaimistoon kuuluvat sinitiainen, kirjava sieppo ja joku höntiäinen, jota en tunnista.

Viime kesänä räksä teki pesän vasemmanpuoleisen päälle. Alakerrassa ei silloin asunut ketään. 

Tämä on uusin hankintani. Tekijä ajatteli sen sopivan lehtokertuille. Kun niitä ei vielä ole näkynyt, siepot valtasivat sen.

Tämä on varattu Tiina Tinteröiselle!

Tukkitorstai

 Tonttimme on metsäinen. Puita joskus kaatuu ja niitä kaadetaan. Kaikkia ei polteta, vaan niistä saa komeita kukkapenkkien reunuksia. Ainut paha puoli on, että ne pakkaavat lahoamaan. Nostin juuri muutaman vähän korkeammalle, että kuivuisivat hieman.

Alimmainen on appeni aikoinaan kaatama vaahtera. Muut ovat mäntyjä.

Kakkukeskiviikko

 Eräät viettävät syntymäpäiviä toukokuun lopulla. Se siis vaatii valmisteluja. Paakari-Pappa kutsuttiin hätiin.

Paistos on tehty jo edellisenä päivänä ja täytekin - ehtii tekeytyä paremmin. Nyt on taiteellisen vaikutelman luominen käynnissä.

Niin tuli komia kuin on tekijänsäkin!

Varmistettiin tarjoilu torin pullapojalta. Pantiin saalis pakkaseen.

Työkalutiistai

 Emäntä sai idean ( meillä ei kukaan muu saakaan ). Hän oli jossakin nähnyt postikortin, jossa oli kuvattuna erilaisia työkaluja. Hän halusi minun tekevän jotakin samanlaista, onhan meillä kirvesmiesapen perintönä melkoisesti kaikenlaisia.

Alimman kuvan vasemmassa yläkulmassa on "työkalu", joka ehkä vaatii selittämistä. Siinä on sätkäkone; olihan appi armoton tupakkamies, ja aina ei ollut varaa Norttiin.

Musiikkimaanantai

 Tiesitte varmaan, että tänä päivänä 26. 5. vuonna 1926 syntyi jazz-muusikko Miles Davis, jazzin historian kovimpia jätkiä. Muiden askareiden lomassa kuuntelen tänään häntä.

Sunnuntain toivotut kelat 21

 

Albiinon esittämää mustaa musiikkia!

Löytöretkilauantai

Meillä on pieni piharakennus, "liiveri", jonka tarkoitus on toimia järjestelmällisesti siistinä tavararoiden säilytyspaikkana; varastona, josta voi tarpeen vaatiessa noutaa tarvitsemansa. - Jonne tosiasiallisesti nakataan kaikki tarpeeton, jota on turha sieltä myöhemmin etsiä.

Tänään jostakin syystä menin sinne epämääräisenä ajatuksena löytää joitakin "pihatavaroita". Katse osui nurkassa lojuvaan kahvipannuun. Nostin sen esiin. Mitähän sille keksisi?

Tässä puun oksassa se varmaan kelpaa harmaasiepon pesäksi, kuten monena kesänä nämä ruukut.

Tuolla pannulla osoittautui olevan oma historiansa. Tarkemmin pannun tarinan löydät täältä.

Pömppäperjantai

 Torjuimme emännän kanssa viime torstaina vihollista, jonka varusteisiin kuului kilpiä. No, valloitimme alaa, johon nyt kylvin ylemmän luokan ruohonsiementä, oikein paroonia. Joudumme vastentahtoisesti ja korvauksetta mainostamaan tuotetta, mutta se selittyy jutun juonella.

Kylvö oli helppo homma, tuuli vielä avitti levitystä. Mutta sitten tuli hikinen ja hauista koetteleva homma. Appiukon vanhalla puupömpällä juttasin siemenet ja maan tasaiseksi. Nyt "tarttis sataa", sanoin kuten naapurin vanhaisäntä ennen. - Ihme tapahtui, alkoi sataa!

Ja nyt selitän sen paroonin, sen ylhäisöjutun:

Tähän kaukaloon olen kylvänyt oikealta aateliselta, kreiviltä saamani siemenet. Pitäisi tulla jotain jalostuneempaa versiota piennarkasvista metsäkurjenpolvi. Meillä on vaimon kanssa tapana Padasjoella oleskellessamme kävellä aamuisin Saksalan kartanon mailla olevilla teillä. Viime kesänä kreivi Christian Creutz tuli vastaan ja yllätti minut tutkimassa tien varren kukkia. Seurasi asiantuneva esitys paikan kasveista sekä lupa ottaa siemeniä, jos haluaisin. Saapa nähdä kuinka käy - vielä ei näy mitään.

Tässä on linkki mainitun kartanon mailla tehtyyn kävelyretkeen vahvasti mielikuvituksella höystettynä.

Tossutorstai

 Sitä kuulee joka päivä, että tuo tänne se, vie mennessäs tämä, älä siellä sohvalla röhnötä, haes vasara ja lyö tuohon naula. - Niin, että pappa on siis joutunut tossun alle? Ehei, minä pidän ne jalassa!

Kenkäkeskiviikko

 Menin eteiseen aikeissa sujauttaa puutarhakengät jalkaan. Katselin ankeaa näkymää ja muistin, kuinka oli ennen:

Eteinen täynnä elämän merkkejä!

Ja kuinka on nyt: Vähiin käy, ennen kuin loppuu. Onko syytä olla huolissaan?

Kymmenen vuotta sitten pohdin tätä kenkäasiaa. Tässä linkki teoriaani.

Terassitiistai

 Ehei! Ei alkuunkaan niin kuin voisi ajatella! En aio viettää tänään aikaani terassilla kaljaa kitaten, en. Kyse on puutarhamme ruohottuneen terassin esiin kaivamisesta ja sen kalustamisesta.

Aloitin jo eilen kuokkimalla tiilet sammalista ja tänään laattojen raot heinistä ja voikukista ym. ym. Keltaisille kusiaisille tuli kusiset paikat, mutta en usko niiden silti muuttavan.

Vaikka ei siltä vaikutakaan, tämä on rantaterassi. Jokipahanen virtaa syvällä uomassaan. Ei edes kevät/syystulva ulotu terassillemme asti.

On vain ajan kysymys, koska rastaat huomaavat tilaisuutensa tulla ruikauttamaan valkoiset leimansa kalusteisiin. Onko se mielenilmaus vai reviirin merkitsemistä?

Tuon pöydän ostimme n. 50 vuotta sitten. Viime kesänä maalasin sen appiukon vanhasta varastosta löytyneellä Miranolilla komian punaiseksi, alkuperäisen väriseksi.

Miittimaanantai

 Työpäivän alkajaisiksi pidetään tiukkoja kokouksia siitä, miten nyt voidaan jatkaa eteenpäin. KAJ-ryhmän miitissä aiotaan vakavasti esittää noottia Itävallalle. Diplomaattisuhteet ovat nyt vaakalaudalla. Sitten joku huomasi, että onneksi kyse on enemmän Ruotsin kuin Suomen häviöstä. Erikan ryhmä pitää puolestaan äänestyksen lopputulosta täydellisenä demokratian rimanalituksena ellei sitten navan; navanalituskanta voittaa.

Sunnuntain toivotut kelat 20

 Bob Dylanista minun ei tarvitse kirjoittaa mitään, toiset ovat tehneet sen moneen kertaan.

Lekkerilauantai

 Nyt alkaa tuntua, että tämä päivien pohdinta menee ihan lekkeripeliksi!

Perjantaipyöräily

 

Ilmaa renkaisiin, rasvaa ketjuihin ja eikun menoksi kohti horisonttia. Tasamaalla on helppo ponkia, ei tarvita sähkövoimaa.