Pönttöperjantai

 Menikö papalla pönttö sekaisin, vai istuuko se pöntöllä ruikulla? ... Eikun linnunpöntöistä on puhe. ( Ja niistä tarkemmin täällä. )   

Meillä on puutarhassa aikamoinen pönttökokoelma. Tällä hetkellä asujaimistoon kuuluvat sinitiainen, kirjava sieppo ja joku höntiäinen, jota en tunnista.

Viime kesänä räksä teki pesän vasemmanpuoleisen päälle. Alakerrassa ei silloin asunut ketään. 

Tämä on uusin hankintani. Tekijä ajatteli sen sopivan lehtokertuille. Kun niitä ei vielä ole näkynyt, siepot valtasivat sen.

Tämä on varattu Tiina Tinteröiselle!

Tukkitorstai

 Tonttimme on metsäinen. Puita joskus kaatuu ja niitä kaadetaan. Kaikkia ei polteta, vaan niistä saa komeita kukkapenkkien reunuksia. Ainut paha puoli on, että ne pakkaavat lahoamaan. Nostin juuri muutaman vähän korkeammalle, että kuivuisivat hieman.

Alimmainen on appeni aikoinaan kaatama vaahtera. Muut ovat mäntyjä.

Kakkukeskiviikko

 Eräät viettävät syntymäpäiviä toukokuun lopulla. Se siis vaatii valmisteluja. Paakari-Pappa kutsuttiin hätiin.

Paistos on tehty jo edellisenä päivänä ja täytekin - ehtii tekeytyä paremmin. Nyt on taiteellisen vaikutelman luominen käynnissä.

Niin tuli komia kuin on tekijänsäkin!

Varmistettiin tarjoilu torin pullapojalta. Pantiin saalis pakkaseen.

Työkalutiistai

 Emäntä sai idean ( meillä ei kukaan muu saakaan ). Hän oli jossakin nähnyt postikortin, jossa oli kuvattuna erilaisia työkaluja. Hän halusi minun tekevän jotakin samanlaista, onhan meillä kirvesmiesapen perintönä melkoisesti kaikenlaisia.

Alimman kuvan vasemmassa yläkulmassa on "työkalu", joka ehkä vaatii selittämistä. Siinä on sätkäkone; olihan appi armoton tupakkamies, ja aina ei ollut varaa Norttiin.

Musiikkimaanantai

 Tiesitte varmaan, että tänä päivänä 26. 5. vuonna 1926 syntyi jazz-muusikko Miles Davis, jazzin historian kovimpia jätkiä. Muiden askareiden lomassa kuuntelen tänään häntä.

Sunnuntain toivotut kelat 21

 

Albiinon esittämää mustaa musiikkia!

Löytöretkilauantai

Meillä on pieni piharakennus, "liiveri", jonka tarkoitus on toimia järjestelmällisesti siistinä tavararoiden säilytyspaikkana; varastona, josta voi tarpeen vaatiessa noutaa tarvitsemansa. - Jonne tosiasiallisesti nakataan kaikki tarpeeton, jota on turha sieltä myöhemmin etsiä.

Tänään jostakin syystä menin sinne epämääräisenä ajatuksena löytää joitakin "pihatavaroita". Katse osui nurkassa lojuvaan kahvipannuun. Nostin sen esiin. Mitähän sille keksisi?

Tässä puun oksassa se varmaan kelpaa harmaasiepon pesäksi, kuten monena kesänä nämä ruukut.

Tuolla pannulla osoittautui olevan oma historiansa. Tarkemmin pannun tarinan löydät täältä.

Pömppäperjantai

 Torjuimme emännän kanssa viime torstaina vihollista, jonka varusteisiin kuului kilpiä. No, valloitimme alaa, johon nyt kylvin ylemmän luokan ruohonsiementä, oikein paroonia. Joudumme vastentahtoisesti ja korvauksetta mainostamaan tuotetta, mutta se selittyy jutun juonella.

Kylvö oli helppo homma, tuuli vielä avitti levitystä. Mutta sitten tuli hikinen ja hauista koetteleva homma. Appiukon vanhalla puupömpällä juttasin siemenet ja maan tasaiseksi. Nyt "tarttis sataa", sanoin kuten naapurin vanhaisäntä ennen. - Ihme tapahtui, alkoi sataa!

Ja nyt selitän sen paroonin, sen ylhäisöjutun:

Tähän kaukaloon olen kylvänyt oikealta aateliselta, kreiviltä saamani siemenet. Pitäisi tulla jotain jalostuneempaa versiota piennarkasvista metsäkurjenpolvi. Meillä on vaimon kanssa tapana Padasjoella oleskellessamme kävellä aamuisin Saksalan kartanon mailla olevilla teillä. Viime kesänä kreivi Christian Creutz tuli vastaan ja yllätti minut tutkimassa tien varren kukkia. Seurasi asiantuneva esitys paikan kasveista sekä lupa ottaa siemeniä, jos haluaisin. Saapa nähdä kuinka käy - vielä ei näy mitään.

Tässä on linkki mainitun kartanon mailla tehtyyn kävelyretkeen vahvasti mielikuvituksella höystettynä.

Tossutorstai

 Sitä kuulee joka päivä, että tuo tänne se, vie mennessäs tämä, älä siellä sohvalla röhnötä, haes vasara ja lyö tuohon naula. - Niin, että pappa on siis joutunut tossun alle? Ehei, minä pidän ne jalassa!

Kenkäkeskiviikko

 Menin eteiseen aikeissa sujauttaa puutarhakengät jalkaan. Katselin ankeaa näkymää ja muistin, kuinka oli ennen:

Eteinen täynnä elämän merkkejä!

Ja kuinka on nyt: Vähiin käy, ennen kuin loppuu. Onko syytä olla huolissaan?

Kymmenen vuotta sitten pohdin tätä kenkäasiaa. Tässä linkki teoriaani.

Terassitiistai

 Ehei! Ei alkuunkaan niin kuin voisi ajatella! En aio viettää tänään aikaani terassilla kaljaa kitaten, en. Kyse on puutarhamme ruohottuneen terassin esiin kaivamisesta ja sen kalustamisesta.

Aloitin jo eilen kuokkimalla tiilet sammalista ja tänään laattojen raot heinistä ja voikukista ym. ym. Keltaisille kusiaisille tuli kusiset paikat, mutta en usko niiden silti muuttavan.

Vaikka ei siltä vaikutakaan, tämä on rantaterassi. Jokipahanen virtaa syvällä uomassaan. Ei edes kevät/syystulva ulotu terassillemme asti.

On vain ajan kysymys, koska rastaat huomaavat tilaisuutensa tulla ruikauttamaan valkoiset leimansa kalusteisiin. Onko se mielenilmaus vai reviirin merkitsemistä?

Tuon pöydän ostimme n. 50 vuotta sitten. Viime kesänä maalasin sen appiukon vanhasta varastosta löytyneellä Miranolilla komian punaiseksi, alkuperäisen väriseksi.

Miittimaanantai

 Työpäivän alkajaisiksi pidetään tiukkoja kokouksia siitä, miten nyt voidaan jatkaa eteenpäin. KAJ-ryhmän miitissä aiotaan vakavasti esittää noottia Itävallalle. Diplomaattisuhteet ovat nyt vaakalaudalla. Sitten joku huomasi, että onneksi kyse on enemmän Ruotsin kuin Suomen häviöstä. Erikan ryhmä pitää puolestaan äänestyksen lopputulosta täydellisenä demokratian rimanalituksena ellei sitten navan; navanalituskanta voittaa.

Sunnuntain toivotut kelat 20

 Bob Dylanista minun ei tarvitse kirjoittaa mitään, toiset ovat tehneet sen moneen kertaan.

Lekkerilauantai

 Nyt alkaa tuntua, että tämä päivien pohdinta menee ihan lekkeripeliksi!

Perjantaipyöräily

 

Ilmaa renkaisiin, rasvaa ketjuihin ja eikun menoksi kohti horisonttia. Tasamaalla on helppo ponkia, ei tarvita sähkövoimaa.

Touhutorstai

 Tämä homma olisi pitänyt tehdä eilen. Olisin voinut otsikoida "Kilpikeskiviikko", nimittäin vuorenkilpi! Niitäkin siis riittää.

Niitä on mukava istuttaa peittämään esim. likakaivon kantta - ja unohtaa ne. Kyllä ne hoitavat itsensä ja valloittavat hitaasti, vähitellen, mutta varmasti koko tontin.

Ja nyt on koittanut vastaiskun paikka.

Lähtevät onneksi helposti juurineen kiskomalla, lapiotakaan ei tarvita, mutta...

... kun niitä on niin perskaleen paljon, että...

... kun olen saanut istutetuksi niitä vähän sinne ja paljon tänne, tämä "touhutorstai" voitaisiin oikeastaan nimetä "kankikeskiviikoksisi" ajatellen lähinnä selkäruotoni jäykistymistilaa. Olo on ihan heikko, mieleen nousee peikko:

Kukkakeskiviikko

 Kyllä meilläkin täällä hallan panemilla lakeuksilla sentään jokunen kukka on uskaltanut nostaa päänsä yöpakkasista huolimatta.

Voi kukka! Kylläpä olet viksusti huomannut kivijalkamme lämpövuotoisen seinustan!

Rentukka on äkännyt räystäsvuodon alta sopivan kostean kasvupaikan.

Kävin taannoin Karjalan kannaksella äitini puolen suvun mailla, jotka naapuri sitten korvausta vastaan omi itselleen - korvauksen jouduimme tietysti maksamaan me suomalaiset. Toin sieltä äitini kotitalon paikalta sinivuokkokasvuston, joka on juuri ja juuri pysynyt hengissä.

Valkovuokkoniittymme aloittelee kukintaansa.

Tibbe-tiistai 2

 Ei muuten, mutta ihan vain kehuakseni kerron, että tyttäremme tiibetinterrieri, Velho, on sitten viime kerran saavuttanut menestystä näyttelyrintamalla. Hän on nyt juniorimuotovalio!

Mansikkamaanantai

 Nämä maanantait iankaikkisine kaurapuuroineen ovat ihan... Ellei sitten mielentilan kohentamiseksi tuunaa hieman lautastansa keitolla ja kermalla, muuttuu mieli heti heitolla ja kerralla. 

Sunnuntain toivotut kelat 19

 

King of the Slide Guitar

Elmor James

Työllään monia inspiroinut amerikkalainen slidekitaristi, laulaja ja lauluntekijä, jota on kuolemansa jälkeen monin tavoin muistettu ja palkittu.

Lenkkilauantai

 Meillä on emännän kanssa joka aamu aikaisin tapana tehdä kävelylenkki ennen aamupuuroa. Lauantain lenkki kulkee pappilan kautta. Tänään siellä oli outo tunnelma, jotenkin maanläheinen. Tielläkin oli multakokkareita. Sitten lähestyi jyrisevä ääni, mikä peitti alleen mustarastaiden komean konsertin. Pian täyttyi ilma väkevästä hengestä, josta saattoi vaikka leikata voimallisia viipaleita.

Isäntä siinä kuljetti "taivaantemppeliä" pelloilleen. - Sanonta on peräisin poikamme hoitopaikan emännältä. Kansannaisen tuhtia huumoria.

Tänään ei sitten levitellä pihalle pyykkiä kuivumaan!

Pataperjantai

 Meidän rapunpielen on valloittanut töyhtöangervo jo monen vuoden ajan. Mitään kukkapenkkiä ei tarvitse ajatellakaan sen juurelle, kaikki peittyy.

Toukokuussa!

Syksyllä!

Mutta nyt riehaannuin! Ankeroiset siirsin pois, ja pata poikineen tilalle. Tässä he ovat yhtä pataa:

Saanko esitellä Padan perheen: Paula-emäntä oikealla, on vähän vehmaas lais, hänen kyljessään kyhjöttää pikku-Piia. Yksitotinen isäntä Paavo Pata jököttää vaiteliaana taustalla vieressään kuopus Pekka.

Isännän velii, Pauli Pata, kavereiden kesken Pate, on ollut elämäntavoiltaan melko epäsäännöllinen, maineeltaan tosi arvelluttava ja koska ikäkin jo painaa, se alkaa näkyä naamasta. Ei kehdannut tulla samaan kuvaan muiden kanssa.

Että sellaasta pataa!

Toholotorstai

 Hommattihin syksyllä komposti. Oli sen mukana ohojekiriakin - johonakin se on lymmys. Nakeltihin sinne sitten kaikenlaasta. Tänään aukaasin alaluukun. Hyh-hyh! Onkohan homees? Ainakin on märkä. Onkohan se hyvä?

Sitten toheloin lämpömittarin klasin.

Ohojekiriaa kattelen...

Köppäänen keskiviikko

 Toukokuuta eletähän, ja niin on köppäästä keliä - lumet maas!