Se, miksi me maan matoset olemme täällä ja millainen on Jumala, selvisi Raamatusta:
"Alussa loi Jumala taivaan ja maan." Ja luomisen viidentenä päivänä oli ihmisen vuoro: "Ja Jumala loi ihmisen omaksi kuvaksensa, Jumalan kuvaksi hän hänet loi,..."
Mikä taakka, mikä vastuu! Jos haluat nähdä Jumalan, katso peiliin? Mitä näet? Kuvan, et Jumalaa, toivottavasti. Tosin jotkut palvovat itseään kotialttarin, peilin ääressä.
Jumala loi miehen ensiksi ja sitten vasta, maailman ensimmäisen anestesiaa hyväksikäyttävän operaation jälkeen, miehen kylkiluusta naisen. Tästäköhän juontaa ikiaikainen miehinen ylimielisyys naisia kohtaan melkein kaikissa kulttuureissa.
"Ja Jumala siunasi heidät ja sanoi heille: "Olkaa hedelmälliset ja lisääntykää ja täyttäkää maa ja tehkää se itsellenne alamaiseksi;.."".
Siinä puuhassa ihmiset ovat viihtyneet siitä asti innokkaasti. Ja pahalta näyttää luontoa kohtaan saatu ylivaltakirjan käytön jälki.
Aadamin menetetty momentum paratiisissa
Jumala asetti ihmiset asumaan paratiisiin.
"Ja Herra Jumala kasvatti maasta kaikkinaisia puita, ihania nähdä ja hyviä syödä, ja elämän puun keskelle paratiisia, ja niin myös hyvän- ja pahantiedon puun."
Kaikkihan tietävät, miten kävi sitten käärmeen houkutteleman Eevan ja tiedonpuun omenoiden kanssa. Kun Aadamkin oli sortunut maistamaan, oli Jumalan ripeän päätöksen aika.
"Ja Herra Jumala sanoi... Kun ei hän nyt vain ojentaisi kättänsä ja ottaisi myös elämän puusta ja söisi ja eläisi iankaikkisesti."
Eihän se Aadam raukka ollut tarpeeksi vikkelä, Jumala ehti karkoittaa heidät paratiisista.
Väkivallan pitkä perinne
Jumalan valittu kansa sai Egyptistä lähdettyään asettua heille osoitettuun maahan. Voi heitä, jotka sattuivat tielle.
"Mutta minä sanon teille: Te saatte ottaa omaksenne heidän maansa, sillä minä annan sen teille omaksi, maan, joka vuotaa maitoa ja mettä. Minä olen Herra, teidän Jumalanne, joka olen teidät erottanut muista kansoista."
Tämä on perinne. Eipä paljon toivoa rauhanneuvottelijoilla Israelissa.
Veren juhlat
Vanhan Testamentin Jumala määräsi jumalanpalvelusmenot. Niissä uhrattiin niin, että veri roiskui.
Salomonin temppelin vihkiäiset Raamatun mukaan olivat aivan omaa luokkaansa: Jumalalle uhrattiin 20 000 raavasta sekä 120 000 lammasta. Miten he selvisivät sen veren ja lihan kanssa lämpimässä ilmastossa niiden kahden viikon ajan, minkä juhla kesti.
Vanhan Testamentin Jumala opasti kansaansa kepillä ja porkkanoilla:
"Jos te vaellatte minun säädöksieni mukaan ja noudatatte minun käskyjäni ja pidätte ne, annan minä teille sateen tulla ajallansa, niin että maa antaa satonsa ja kedon puut hedelmänsä..."
"Mutta jos te ette kuule minua ettekä pidä kaikkia näitä käskyjä... rankaisen teitä hirmuisilla onnettomuuksilla, hivutustaudilla ja kuumeella, jotka sammuttavat teidän silmänne ja näännyttävät sielunne..."
Porkkanoita oli paljon, keppiä kauhistuttavasti. Mutta siitä huolimatta, kaikkivaltiaan harmiksi, kansa ei pysynyt uskollisena: otettiin vaikutelmia ympäröiviltä kansoilta, harhauduttiin kultaisiin vasikoihin, napistiin ja kapinoitiin johtajia vastaan. Kuninkaat juonittelivat. Heitä vastaan juoniteltiin. Jopa itse Salomo sortui satojen vaimojensa vaikutuksiin: "...taivuttivat hänen vaimonsa hänen sydämensä seuraamaan muita jumalia, niin ettei hän antautunut ehyin sydämin Herralle..." Kaikkivaltius ei helposti pure itsepäiseen kansaan.
Erityisopettajan vinkkelistä särähti erityisesti:
"Puhu Aaronille ja sano: jos jossakin sinun jälkeläisistäsi, tulevissa sukupolvissa, on joku vamma, älköön hän lähestykö uhraamaan Jumalansa leipää.
Älköön lähestykö kukaan, jossa on joku vamma, älköön kukaan sokea tai ontuva, kukaan kasvoiltaan tahi jäseniltään muodoton..."
Vanha Testamentti ei tosiaankaan ole mikään "Lukemisia Lapsille"-teos. Se on historiankirja, sukututkimuskirja, lakikirja, lääkärikirja. Fundamentalistille Jumalan sana.
Uusi Testamentti on tutumpi. Otan sieltä vain yhden kohdan itselleni opiksi:
"Sentähden, kaikki, mitä te tahdotte ihmisten teille tekevän, tehkää myös te samoin heille." ( Matt. 7:12 )
Paljon ajattelemisen aiheita sain Raamatusta ja luin sen suurella mielenkiinnolla.
Peikkokin on ajatellut paljon, mutta sitten se huomasi, että se ei johda oikein mihinkään :)
VastaaPoistaEi niin - onpahan hyvää ajankulua.
VastaaPoista