Keski-iän kriisistä



Tarkastelkaamme nyt ihmisen elämän kaarta – ensin neljällä, sitten kahdella, lopuksi kolmella jalalla kulkien. Perusmuuttuja , jonka varassa tallustamme eteenpäin ajassa, on tietenkin jalkaterän pituus eli kengän koko.

Vastasyntyneen jalkaterä on noin 8 – 10 cm pitkä vastaten kengän kokoa 15 - 16 ( EUR ). Yksivuotiaalla kenkä on suunnilleen kokoa 22. Tässä vaiheessa pääsemme tarkastelemaan diagrammimme kuvaajaa.

Kuten kuvaajasta näemme, ihmisen alkutaival on haihattelua irti maasta satujen maailmassa. Mutta pudotus on aika jyrkkää. Kymmenen vuoden iässä kengän koon ja ikävuosien suhteen kuvaaja alkaa oieta kohti tylsää aikuisuuden alakuloa. Ensin menetetään usko joulupukkiin, sitten muihin aikuisten virittämiin satuihin; mainoksien lumo säilyy kauppamiesten riemuksi pitkään.

Mikään ei säily ikuisesti. Lähestymme vääjäämättä vaihetta, jossa kengän numero ja ikävuosi kohtaavat. Tämä aiheuttaa  monasti tiedostamatonta levottomuutta ja ahdistusta. Kyseessä on keski-iän kriisi eli viidenkymmenen villitys. Moni nerokas, luova ihminen on keksinyt tähän lykkäystä: hankitaan suuremmat kengät. Esimerkiksi Charles Chaplin, klovnit, Leningrad Cowboys-porukka sekä meksikolaisten Guarachero bootsien käyttäjät jne. Näin saadaan käyttämämme kuvaaja pysymään tason 1 yläpuolella pitempään ja keski-iän kriisi lykkääntymään hamaan tulevaisuuteen. Jossakin vaiheessa peli menetetään kuitenkin, ja uppoaminen kohti vanhuuden höperyyksien syvänteitä alkaa.