lauantai 20. maaliskuuta 2021

Viikon 11 / 2021 kirjakassi

 


Miksi kirjoitan näistä kirjoista? Luen paljon ja nyt näyttää iän kartuttua liiaksi siltä, että unohdan pian lukemani. Teen muistiinpanoja, jotta voisin palata lyhykäisesti lukemiini teoksiin, jos haluan - ja muistan.

Vaimon heittämä tämän vuoden haaste: Lue kirja, joka kertoo elämästä jossakin maassa. Merkitse karttaan.








M. M. Kaye:  Pasaatituulet II nide ( 1963, suom. 1982 ) 


Tämä on anopin kirjavarastosta pihistetty - I nidettä en helposti löytänyt, mutta tässäkin oli tarpeeksi pääsemään juonesta kiinni.


Tarina sijoittuu Itä-Afrikan rannikolle, päiväntasaajan paikkeille, Sansibarin saaren tienoille. Kirjasta saa hyvän kuvan alueen luonnosta ja trooppisesta, tukahduttavastakin ilmastosta. Ei ihme, sillä kirjailija asui eri vaiheissa Egyptissä ja Keniassa.

"Oli päiviä, jolloin höyryävä kuumuus sai palmunlehdet riippumaan vetelinä ja linnut kyyhöttämään varjossa nokat ammollaan; jolloin mikään ei liikkunut ja meri näytti sulalta metallilta."

Kertomuksella on myös todellisuuspohjaa, sillä Kaye kertoo löytäneensä 1950-luvulla Sansibarin brittiläisen klubin kirjastosta ( the English Club, Zanzibar nyk. the Africa House Hotel ) orjakauppaa käsittelevää kirjallisuutta. Ja Emory Frost oli ollut oikeastikin olemassa 1800-luvulla - hänen vaiheitaan Kaye kuvaa ( ja kuvittelee).


Kirjan sankaritar, Hero, taistelee orjakauppaa vastaan, mutta joutuu toteamaan asian monimutkaisuuden. Jopa Afrikan mustassa väestössä näyttää olleen orjuuttajia ja orjien kauppiaita. Vuosituhantisen tavan juuriminen ei ollut helppoa.

On joitakin asioita, jotka muistuttavat vahvasti nykyaikaa. Tuntuu kuin maailma ei olisi juurikaan muuttunut.  Itä-Afrikan rannikolla esiintyy nykyaikanakin merirosvoutta. Kohteena kylläkin laivat. Kirjan merirosvot tulivat koillispasaatin mukana ryöstelemään alueen asukkaita vieden mukanaan omaisuutta ja orjia.

Toinen nykyaikaan, koronapandemiaan, viittaava asia kirjassa on suuri koleraepidemia, joka raivosi oikeasti tuolloin Afrikassa ja surmasi tuhansittain asukkaita. Ja niin kuin nykyäänkin taikauskoiset salaliittoteoriat ja rokotevastaisuudet leviävät, silloin myös oli oli uskomuksia ja luulotteluja.

"Minä en halua, että talooni ryhtää joukko hysteerisiä kaupunkilaisia, jotka ovat uskotelleet itselleen, että sinä tapat pieniä lapsia sulattaaksesi heistä rasvaa joihinkin länsimaisiin poppakonsteihin, tai että minä kuohitsen pikkupoikia myydäkseni heitä eunukeiksi Arabiaan." 

Kirjassa valkoisen väestön ylivoima alkuasukkaisiin nähden on korostunut, joskin paikoitellen tulee esiin mustien "inhimillisyys". Sankaritar Hero suorastaan syöksyy auttamaan paikallisia orpoja lapsia valkoisten viranomaisten vastustelusta huolimatta.

Lopulta, lähes dekkarimaisesti, kirjan pahis, Rory Frost osoittautuukin hyväsydämiseksi. Ja päinvastoin, hyvis, Heron sulhanen paljastuu katalaksi elostelijaksi. Niinpä kirja saa kauniin lopun, Hero ja Frost rakastuvat toisiinsa ja purjehtivat kohti onnellista tulevaisuuttaan. 







Zanzibar Nungwi live cam


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti