Kuka kukoksi/kanaksi tunkiolle

Pääsiäinen

Hymiökirjoitelma

Vaikuttaa siltä, ettei ole mitään uutta auringon alla. Ajatellaanpa vaikka kirjoitustaitoa. Melko vanhaa tyyliä edustivat egyptiläiset hieroglyfit pikto- ja ideogrammeineen ynnä muine merkkeineen. Nykyaikaisesta äännemerkkikirjoituksesta ollaan ilmeisesti vähitellen siirtymässä takaisin alkulähteille. Syynä on selvästi nykytekniikka ( esim. Skype ), joka tarjoa varsinkin nuoria houkuttavan alustan typistetylle viestinnälle. Tässä esimerkkejä:



Keskustelen paljon lastenlasteni kanssa Skypessä. Aina ei ole puhumisen aiheita. Niinpä keksimme lähettää toisillemme "arvattavaksi" tarinoita hymiöitä käyttäen.


Tulkinta:
"Pappa on aasi ja sillä on koira kaverina. Koira antoi Papalle lahjan, joka olikin tyhjä paketti. Siitä Pappa suuttui. Koiraa nauratti. Papan sydän murtui harmista. Mutta sitten Pappa suuttui ja mottasi nyrkillä koiraa. Pappa voitti!"


Tulkinta:
Pappa on onnellinen, koska sillä on paljon rahaa. Mutta sitten tuli rosvo, joka vei ne kaikki. Pappa lähti pyörällä ajamaan rosvoa takaa. Se oli kova homma, ja Papan piti syödäkin välillä. Ja Papasta tuntui kuin olisi lyönyt päätä seinään. Mutta kovan takaa-ajon jälkeen Pappa sai rosvon kiinni, koska hän sai ovelan ajatuksen. Ja se keino tepsi ja rosvo jäi kiinni. Pappa sai rahat takaisin, koska hän oli niin viisas.
Mutta sitten Papalle kävi nolosti. Hän rakastui Mommiin.

Omituista

- Minun mielestäni vanhat ihmiset ovat jotenkin omituisia.
- Ai jaa! Ajattelet, että minä ja Mommi olemme o m i t u i s i a.
- No ette te, vaan vielä vanhemmat. Niinkuin Mumi tai Vaari.
- Yhdeksänkymmentä- tai satavuotiaat? No, millä lailla?
- Jos vaikka lapsenlapsenlapsi tulee kylään, ne ilahtuvat ihan älyttömästi. Ja ne taputtelevat ja halaavat.
- Niin se halaaminen on kyllä liikaa. Mutta onneksi et ole kreikkalainen tai espanjalainen.
- Miten niin?
- No, siellä ne lisäksi vielä p u s s a i l e v a t k i n!
- Kamalaa!
- Eikö!
- Sitten ne antavat aina paljon karkkeja ja lahjoja ja rahaa.
- Johtuisikohan se siitä, että kun he nyt aika harvoin näkevät omia lapsenlapsenlapsiaan, niin sitten tavatessanne riehaantuvat vallan.
- Joo, ehkä niin!
- Minä ainakin riehaantuisin.
- Omituista!

Vanha vihainen mies

Hallituksen linja

Lohdutus

- Hei Pappa! Kiitos siitä pelin ID-koodista!
- Se oli sellainen hiihtolomalahja.
- Ei sellaisia olekaan.
- No olkoon sitten yllätyslahja. Vai osasitko odottaa sitä?
- En! Ylläri se oli. Ja se, että kone lagasi sillä koodilla.
- ???
- Siis meni kumoon.
- Putosiko se ???
- Höhlä! Se tilttasi... jumittui.
- Ahaa!
- Joo, mutta kyllä se nyt pelittää.
- Minulla on puhelimessa sormenjälkitunnistus.
- Tiedän. Ei tarvi muistaa koodia.
- Turha varastaa tällaista luuria.
- Mutta jos varas vie puhelimen ja sun käden. Se juoksee ulos pensaan taa ja kokeilee hulluna kaikkia sormia siihen.
- Minä huutaisin: OTTAKAA VARAS KIINNI! TUO HETI KÄSI TAKAISIN!
- Ei se varmana onnistuisi. Sun irtokäsi pian tulisi entistä ryppyisemmäksi eikä tunnistus pelaisi enää.
- Ei niin. Ei sitä kannata viedä.
- Hyvä! Voit ottaa nyt ihan iisisti!