Pojantyttäreni on alkanut kutsua sitä möhöksi. Siitä voi päätellä, että meillä on lämpimät ja läheiset välit. Möhö pullottaa mukavasti etumuksessani. Ei siitä ole varsinaisesti haittaa, mutta joskus kun sylkäisen, huomaan roiskeita möhölläni. Lisäksi se saattaa kerätä muistoja erinäisistä muistakin tapahtumista elämässäni – muistakin kuin aterioistani.
Vanha tätimme oli tunnettu kiitollisuudestaan, mitä hän osoitti kaikille mahdollisille asioille. Kiitollisuuden hän osoitti useinmiten yläkerran Kaikkivaltiaalle.
Mitä ihmettä se kiitollisuus sitten oikein on? "Kuukkelin" mukaan se on hyvin komplisoitu juttu. Kiinnostavaa on, että "kiitollisuutta osoittavista ihmisistä pidetään, ja kiittämättömiä halveksitaan".
Siksipä olen hyvin kiitollinen tänään keskiviikkona, että ei sada vettä, ei lunta, että ei myrskyä, ei tulvi, ei maa järise, eikä tulivuori purkaudu puutarhassani. Ja ennen muuta olen kiitollinen, että maatamme ei hallitse Trumputiini.
Our old aunt was known for her gratitude, which she showed to all possible things. She often showed gratitude to the Almighty upstairs.
So what the hell is gratitude? According to Google, it's a very complicated thing. Interestingly, "people who show gratitude are loved, and ungrateful people are despised."
That's why I'm very grateful today, Wednesday, that it's not raining, not snowing, that there's no storm, no flood, no earthquake, and no volcano erupting in my garden. And above all, I'm grateful that our country is not ruled by Trumputin.
Kiitollisuuteni raskaaseen taakkaan nojaten jatkan eteenpäin niin kauan kuin voin.
Leaning on the heavy burden of my gratitude, I will continue forward as long as I can.
Kiitollisuus on vaikeampaa kuin nariseminen, ainakin itse olen näin kokenut.
VastaaPoistaTotta! Suomalaiset ovat narisevaa kansaa. Olen oikein kiitollinen kommentistasi!
VastaaPoista