Kurmetin ( gourmet ) alkuperästä

Joulun aikaan ajatukset väkisinkin pyörivät ruoka-asioiden ympärillä. Siksi julkaisenkin lyhennelmän historiallisesta tutkielmastani.

1700-luvulla ranskalainen kreivi ( de Maupertuis ) seurueineen matkusti Suomeen tutkiakseen, olisiko maapallomme navoiltaan litistynyt, vaiko mahdollisesti venynyt. Tähtitieteilijän avustusjoukko puolestaan litisteli yöpymispaikkojen piikoja. Eivät sitten toki jääneet odottamaan, josko navat alkaisivat venyä.

Matkalla Lappiin he tulivat pysähtyneeksi Kurikan metsäkämpän ruokalaan. Onnekseen he eivät tienneet, että keittiön puolella hääräävät naisihmiset olivat tunnetut hutiloivasta kattauksestaan. Paikalliset välttivät viimeiseen asti menemästä sinne syömään. Nyt heitä oli kuitenkin kertynyt utelias joukko todistamaan kreivin seurueen ruokailmeitä.

Piiat kantoivat pöytiin lautasia, joille oli lätkäisty hätäisesti muusikokkareita ja poronkäristyksen riekaleita, päälle oli räiskäisty kastikeroiskeita. Juomaksi tarjoiltiin koivunmahlasta käytettyä simaa.

Ja voi ihmettä! Ranskan herrat hämmästelivät ja nautiskelivat täällä pohjan perukoilla näin taivaallista tarjoilua – ja niin pehmeä viini. Paikalliset pudistelivat päitään: herrat ja herrojen kotkotukset.

Kreivi ylisti emäntää. Seurueen kartografi Jean-Guide Michelin yritti houkutella keittäjän retkikunnan kokiksi kielivaikeuksien vuoksi siinä kuitenkaan onnistumatta. Ruokalan oven yllä olleen kyltin sanan ”KURMET” hän kuitenkin pystyi painamaan mieleensä ( lyhenne sanoista Kurikan Metsä Oy ). Ranskan kieleen muuntuneena ”Gourmet”.

Näin sai alkunsa hosuvien metsäkämpän piikojen ansiosta kaikkialla tunnettu herkkuruokiin ja hienostuneisiin viineihin liitetty sana.   

Palattuaan Ranskaan Jean-Guide Michelin tuli ajatelleeksi muistellessaan kaukaista KURMET-ruokalaa, että ruokapaikathan voisi luokitella jonkinlaiseen laatujärjestykseen. Niin saivat alkunsa kuuluisat Michelin-tähdet.