torstai 6. syyskuuta 2018

Työnohjaajat

  

Aloittamista vaille valmista
jo varmaan kymmenen vuotta,
kuin koittaisi kultaa malmista,
me ei suunnitella suotta.

Sekavaltahan se näyttää,
jos katsoo maallikon silmin.
Kun mielikuvitusta käyttää,
näkee lattiasta filmin. 



- Kieli keskelle suuta,
  kun on aikeissa sahata puuta.
  Tarkkana nyt! Menee vinoon!
  Taas hukkapalan teet pinoon.


- Kohta taitaa kopsahtaa
  ja peukalosi poksahtaa!
  Ja kynnestä tulee musta,
  et usko sen vaikutusta.



- Onhan se hyvä, sorkkarauta.
  Minä turvautuisin lekaan.
  Johan mokaat niin kuin nauta,
  väättyri, ei tottelekaan.


- Kaksin käsin tarttui poraan,
  Papan ote tutisee.
  Kaiketi se osui soraan,
  kun niin kovin rutisee!



- Ai kun tuli siisti,
  opastimme hyvin.
  Vaikka Pappa kiisti,
  tyytyväisyys syvin.


Nyt on aika huilata
ja nautiskella työstä,
hiki otsaltansa kuivata
ja roskat kuiluun syöstä.


lauantai 1. syyskuuta 2018

Barrikadeilla



Kaksi kiukkuista tätiä
suojelun puolesta vahdissa.
Eivät päähänsä läpiä
puhu suorassa mahdissa.

  

Meidän kanssa sovitaan
tahtonaisten lumossa:
Jos teet niin kuin sanotaan,
muuten tikkaat kumossa.



Ohjeet metsurille

Kuusiaitoja ei saisi kaataa,
ei kaitojakaan.
Ja leikkureilla raataa,
ei laitojakaan.

Hikipaitoja ei saisi kantaa,
eikä raitojakaan.
Ja janoonsa  juoda Fantaa,
eikä maitojakaan.

tiistai 28. elokuuta 2018

Kähvellys



Helmi hilloa himoitsee:
- Kävisinkö varkaissa?
Kieli makeasta iloitsee,
kutitustakin jo varpaissa.



Voro kurottelee omppua.
Onpa tarttunut se tiukasti.
Varo tuuppimasta pomppua!
Saalis karttuu silloin niukasti.



Jo on runsautta nurmella.
Ilmi tulee hurmoksiin.
Tätä ei saa turmella,
saadaan aineksia survoksiin.



Kun ei huomaisi vain naapuri,
että lastia on vasuissa.
- Joko se tulee? - Saakuri!
Pelko painaa heillä masuissa.



Taitaa olla kuvitelmaa:
Esivalta muka perässä!
Enemmänkin lienee huvitelmaa,
omatunto kesäterässä.



Kaikki nämä kuoritaan.
Se alkaa hillon keiton.
Karat roskiin suoritaan.
On aika huulen heiton!





tiistai 21. elokuuta 2018

Kun Pappa kuistin katolle jumiin juuttui



Trala-lallaa!
Papparaista laulattaa
ja kovasti maalattaa.



Turvavarusteina vanhan tasapaino,
ynnä  tikkaat vakaat konstikkaat.



Kesken touhun jotain kolahti,
Pappa pensselillä vielä sutaisi.
Tikkaat alemmaksi holahti,
ehkä mestarikin vähän hutaisi.



- Täältä ei voi alas hypätä,
taitaa Pappa siellä tuumita.
Älynystyröitä täytyy nypätä,
ettei tule kohta ruumiita.



Jalka laudalle on veivattu.
Mahtuneeko tuosta sisään?
Ketteryys on toki heivattu,
vuodet kömpelyyttä lisää.



Minä maisemia kahtelin,
sitten kuulin rumaa ääntä.
Havaitsinpa Papan ahterin,
tuskin sieltä ärräpäätä.

  

Eipä meinaa ruoto taipua,
oli Pappa ennen notkea.
Muisto nuoruudesta alkaa haipua.
- Pitikö ikää tähän sotkea!



- Selvisinpäs tästä,
  kattopälkähästä!



Isoäidin ukaasi:
- Pysyt siinä lavittalla,
  kutimen saat mukaasi!
  Kiipeilystä kiitän vittalla!









keskiviikko 15. elokuuta 2018

Kaupunkimatka

Lähdimme katsomaan läheisen "Cittaslow-kaupungin vahvuuksia ja ainutkertaisuuksia". Keskellä urbaania vilinää ja vilskettä astelimme luontopolun päähän.

   

Metsässä on jotakin lumousta,
kuuluu vain kuiske ja ääni.
Moni puu on kokenut kumousta.
Peikko! Siitä panen vaikka pääni!




Maahinenhan se olikin juuri,
sen nenärengas on tässä.
Varmaan jossakin niistämässä.
Sen täytyy olla suuri.



Olettekos ennen nähneet kaksikielisiä lampaita,
ei saanut niitä silittää, näyttivät vain hampaita.






Uusi silta on kamalan harva,
on siinä jokunen aukko.
Paljastuuko kulkijan oikea karva,
pelolle nauraa alhaalta saukko.





Saniaismetsä ei meitä huimaa,
vaikka puussa on pahkoja.
Lahon tuoksu lienee tuimaa,
varpaissa paksuja nahkoja.




Agility-kuusi meitä odotti,
sopivasti polun vieressä.
Ajantajun kohta kadotti,
oli leikki meillä mielessä.



Vanha on väsynyt! Gubben är trött!

  


Kotimatkalla

Älä kerro sitä satua,
että minkä oikein lykkäsi,
kun Tiukasta paikasta päästiin.
Jos kerrot, saat kyllä katua,
kuka vanhasta vitsistä tykkäsi,
jos panisit sen vaikka säästiin.

maanantai 16. heinäkuuta 2018

Lisää trossoota

Paukuttelisin nyt henkseleitäni, jos omistaisin, ja kulkisin takki auki, mutta kun on helle. Sillä poikamme on menestynyt kansainvälisesti:

Historical Riding European Championships: Jousting: 
European champion 2018 Hokka Mikko (FIN).





maanantai 9. heinäkuuta 2018

Trossoota



Meillä täällä Pohojanmaalla lakiaa piisaa leviälti - ei hetikää silimä pökkää.

     

Ja taivas on korkiammalla kun muilla.




Vois sanua, jotta kaikki on suurta, niinkun Ameriikas. Hatukki. Pankaas merkille nua fläkit lieriis, noon kuivunutta verta. Kävin hilian vähän häjyylemäs puukkoon kans.



Nii-in suurta ja komiaa on kaikki - kannokki!




Ja moomma vanhaa sukujuurta ja täs on meirän tupa aialta, jolloon teillä ei ollu viälä mitää. Airan panimma etehen, jottei roskaväki tuki porstunahan. Son jääkautta ereltävältä aialta ja tältä näyttää sisältä:



Köppäästähän son! Aatelkaa itte, kuinka kauan kalut kestää kostias ilimas. Mutta kivi pysyy ja paranoo!    [ Karijoen Susiluola ]




Ei meirän vainioolla kiviä viljellä, antaa pirun kasvatella.  [ Neandertaleista ]




Kaikki me teherähän itte - liikennemerkikki! Ja jos rupiaa lakia tympääsöhön teherähän mäki. - Itte!

  

[ Karijoen Tappara ]

Aiat muuttuuloo, mutta pelit senkun soi!