Padasjoella Kirkkojoen rannalla lokakuussa - ja ihan vielä puissa, keksinpalat suissa. - - Se on tää kasvihuoneilmiö!
Ei tämä ole kait se Akka
Kebnekaiselainen,
eikä kaitse haukka
meitä kevyenlainen.
Ratsunamme bambi,
joka melkein säikähti.
Joki taustalla, kuin lampi,
katseissamme läikähti.
Ei lainkaan puiseva tämä syksyinen puupatsaspuistikko!
Voi kun mieli halaa
saada kaksi kalaa,
jotka rannassa loiski
ja pisroita roiski!
Päijänne
Pojantyttäreni on alkanut kutsua sitä möhöksi. Siitä voi päätellä, että meillä on lämpimät ja läheiset välit. Möhö pullottaa mukavasti etumuksessani. Ei siitä ole varsinaisesti haittaa, mutta joskus kun sylkäisen, huomaan roiskeita möhölläni. Lisäksi se saattaa kerätä muistoja erinäisistä muistakin tapahtumista elämässäni – muistakin kuin aterioistani.
Möhö - murujen kerääjä
Sivut
- Etusivu
- Sata kirjaa
- Helmi ja Ilmi
- Helmin ja Ilmin matkoja
- Helmi ja Ilmi Rodoksella 2017
- Helmi ja Ilmi postcrossaa
- Karpathos 2017
- Karpathos rhymes
- An alternative tour
- One typical morning on the island of Karpathos
- An ordinary afternoon on Karpathos Island
- Teneriffa 2018
- Nea Hora 2018
- Gran Canaria 2018
- Teneriffa 2019
- Liikenne
torstai 11. lokakuuta 2018
perjantai 5. lokakuuta 2018
Postcrossing
Nyt se loppui tuo iankaikkinen harmitus. Kaisa vain lähetteli ja sai koko ajan kortteja eikä me saatu ikinä mitään. Mutta NYT!! Jeess!! Tänään me saatiin eka kortti ulkomailta. Ollaan, nääs, liitytty korttienvaihtorinkiin, Postcrossinkiin. [ linkki: https://www.postcrossingyhdistys.fi/postcrossing-suomessa/ ]
Tämä eka tuli sopivast Finlandiaan Finn-pojalta USA:sta. Se on sen itte väsännyt ja me tykätään siitä. Tsemppiä vaan sinne kauas koululaiselle!
8. 10.
Sylvia Alankomaista lähetti tämän. Hän kurkistelee lapsensa kanssa satukirjojen maailmaan niin kuin mekin.
Nadin naapurista Venäjältä lähetti tämän ihanan tyttösen. Hän itsekin on eläinrakas ja haluaisi koiran.
Tuo jäykkä ukkeli Helmin kaverina on "nutkrakkeri", pähkinänsärkijä, joita maailmalla keräillään. Meillä on niitä kaksi. Manuela Saksasta lähetti toivomamme Nutcrackerman-kortin. [ Tässä linkki, josta käy ilmi, miten ukkeli toimii. ]
Kahdella pyörällä sielukkaasti Filippiinien pojan, Johnin mielestä matka taittuu. Ilmi arvelee tarvitsevansa neljä.
Nukkumatti-linkki !!
Diemo Saksasta keksi lähettää viikonloppumatkaltansa Innsbruckista Nukkumatin, joka lienee tietynikäisten tuttu kautta maailman. Suomessa ihan ajankohtainen taas: YLE
Cathyn kortti Filippiineiltä on tehty uusiopaperista. Hän taitaa tykätä kilteistä kissoista.
"Karkkeja ja kevätunelmia"-kortti Ukrainasta, Aleksanterilta Kievistä. Hän käytti Google-kääntäjää ja sai aikaan hauskaa, toki ymmärrettävää, suomea.
Helmin ja Ilmin postcrossailut jatkuvat tästä eteenpäin omana bloginaan, minne linkki tässä.
sunnuntai 30. syyskuuta 2018
Takkahuone
Pieni unelma: takkahuone - no, edes kummoinen kaminakammari - voisi olla mahtava.
Runsas kymmenen vuotta sitten purin vanhan verstaan lattian suunnitelmissani takkahuone. Sitten hommasin rimat lattialle ja jätin projektin lepäämään.
3. 9. 2018 :
4. 9. :
5. 9. :
6. 9. :
Apureita tarvittiin, tietenkin. [ linkki: Helmi ja Ilmi ]
Vanha verstaan ovi sai uuden ilmeen. Vanhoista laatoista takanpohjan sommitelma.
Ja näistä rapuista pieni takkanen nokkakärryillä höyhenenkevyesti alas.
Sain kourallisen ruuveja purettuani kamiinan pakkauksesta. Sitten alkoikin hymy hyytyä, kun tuli kova paikka eteen: reikä muuriin, ettei tule yllättäen savupirttiä.
Nyt tarkkana - osuuko hormiin oikealla korkeudella. Mattotekniikka auttoi raskaan romuluksen siirtelyssä.
Olisin toivonut vähän kariesta tuohon reikään, mutta eikun tervettä, kovaa tiiltä tuli porattavaksi.
Pora, kirous, tuurna, sadatus, vasara, manaus... tulihan se siitä läpi harmaan/punaisen kiven. Nuohoojalle asensin nokiputken. Rapparin hommat ei kauheasti innosta ( suju ), kun taas maalarimestarina on mukava hääriä.
Ja sitten listatkin paikoilleen.
Ja vihdoin ennen ja jälkeen-kuvat ( 3. 9. - 25. 9. 2018 ):
30. 9.
Luulen, että saunakamari on sittenkin parempi - takkahuone kuulostaa liialliselta pienen kaminan vaiheilla. Kuukausi siihen meni. Nyt nautitaan!
Pientä dekoreerausta ja kalustamista ajan kanssa.
Runsas kymmenen vuotta sitten purin vanhan verstaan lattian suunnitelmissani takkahuone. Sitten hommasin rimat lattialle ja jätin projektin lepäämään.
3. 9. 2018 :
4. 9. :
5. 9. :
6. 9. :
Apureita tarvittiin, tietenkin. [ linkki: Helmi ja Ilmi ]
Vanha verstaan ovi sai uuden ilmeen. Vanhoista laatoista takanpohjan sommitelma.
Ja näistä rapuista pieni takkanen nokkakärryillä höyhenenkevyesti alas.
Sain kourallisen ruuveja purettuani kamiinan pakkauksesta. Sitten alkoikin hymy hyytyä, kun tuli kova paikka eteen: reikä muuriin, ettei tule yllättäen savupirttiä.
Nyt tarkkana - osuuko hormiin oikealla korkeudella. Mattotekniikka auttoi raskaan romuluksen siirtelyssä.
Olisin toivonut vähän kariesta tuohon reikään, mutta eikun tervettä, kovaa tiiltä tuli porattavaksi.
Pora, kirous, tuurna, sadatus, vasara, manaus... tulihan se siitä läpi harmaan/punaisen kiven. Nuohoojalle asensin nokiputken. Rapparin hommat ei kauheasti innosta ( suju ), kun taas maalarimestarina on mukava hääriä.
Ja sitten listatkin paikoilleen.
Ja vihdoin ennen ja jälkeen-kuvat ( 3. 9. - 25. 9. 2018 ):
30. 9.
Luulen, että saunakamari on sittenkin parempi - takkahuone kuulostaa liialliselta pienen kaminan vaiheilla. Kuukausi siihen meni. Nyt nautitaan!
Pientä dekoreerausta ja kalustamista ajan kanssa.
keskiviikko 12. syyskuuta 2018
Ajan henki
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)