torstai 28. tammikuuta 2016

Ulkomailla 2


Ulkomaan aurinko on kuuma. Se voi polttaa herkkää hipiää. Siksi on hyvä totutella varovasti hotellin terassilla.




Toisena päivänä uskaltaa jo mennä ulkomaan meren rannalle varjon alle.



Hui! Vesi on täälläkin märkää!

torstai 14. tammikuuta 2016

Ulkomailla

"Aavan meren tuolla puolen jossakin on maa, 
missä onnen kaukorantaan laine liplattaa,
missä kukat kauneimmat luo aina loistettaan,
siellä huolet huomisen voi jäädä unholaan."


Voi-voi! Tulikohan se Ilmin passi varmasti mukaan? Matkaliput ainakin on. Ja hammasharja.


Saisi taksi vihdoinkin tulla. Kyllähän sitä matkustaisi, mutta tämä odottaminen.


Kuinkahan sitä osaa puhua näin äkkiseltään ulkomaankieltä. Onneksi on mukana serkkumme Tilda. Hän on paljon matkustellut.



maanantai 11. tammikuuta 2016

Vintage



Olen joutunut mukaan kansainväliseen rinkiin. Tehtävänäni on toimia kuriirina. Noudan tietystä paikasta viestejä ja toimitan ne asianomaiselle henkilölle, joka toimii pomonani. Joskus saan myös viedä sanomia erääseen toiseen paikkaan, josta ne kuljetetaan muiden toimesta kohteisiinsa eri maihin.

Jännittävääkö? Ei, mutta mielenkiintoista. Vaimoni nimittäin harrastaa Postcrossingia, korttien lähettelyä tuntemattomille ihmisille ympäri maailmaa.
Mielenkiintoista ja opettavaista, joskus terapeuttistakin, joskus herättävää. En olisi ikinä kuvitellut olevani vintage-kamaa, siis fossiili.



Joulun alla Valko-Venäjältä 19-vuotias Victoria lähetti kortin, jossa kuvaili kaunista maataan. Erityisesti hän kertoi olevansa kiinnostunut vintage-tyylistä: vanhoista autoista, vaatteista, musiikista - aikansa suuruuksista, kuten The Beatles, The Doors, Jimi Hendrix... Vanhoista! Muka!



Elokuussa tuli Belgiasta 93-vuotiaalta Ireneltä varta vasten vaimolleni tehty kortti. Hän teki sen itse, sillä hän pitää korttien piirtämisestä ystäville ja sukulaisille. Siksipä hänen tyttärensä houkutteli hänet mukaan Postcrossingiin.
Hän on hyvin kiinnostunut luonnosta, eläimistä, vanhoista puista ja paikoista ja asioista, joista Suomessa olemme ylpeitä. Kaikkein kiinnostunein hän on meidän omasta elämästämme.
"Terveyteni on hyvä, mieleni on positiivinen ja toivon sen säilyvän niin. Sinulle ja perheellesi toivotan paljon onnea ja hyviä hetkiä yhdessä."

perjantai 8. tammikuuta 2016

Peleistä


Hahmoni: Jörö

- Pappa! Mee Moveen! ( Moviestar Planet )
- OK! ( Pahus! Se tyttö tahtoo taas pelata. )
- Mee soppaileen! Vaatteita!
- OK! ( Huokaus! )
- Sulla on rököpaita. Osta hienompi!
- OK! Ai juu - mulla ei taida olla tarpeeksi ( onneksi ) rahaa.
- No, hanki sitten, höpsö!
- En nyt muista miten. ( On tämä vaikeaa. )
- Viime kerrallahan minä näytin. Tee vaikka tehtäviä. Niistä tienaa.
- OK! ( Kuinka minut tähän ylipuhuttiin. Pitäisi osata sanoa: EI! )

Mommin hahmo: JooJoo

- Mommi! Joko sä latasit sen Clansin? ( Clash of Clans )
- Joo-o! ( Pahus! Se poika tahtoo taas pelata. )
- Millä levellillä sä oot?
- Kakkosella.
- Ooksä hyökänny vielä mihinkään?
- En ole vielä. ( Huokaus! )
- No mee sinne atakkiin! 
- Ai miksi? ( On tämä vaikeaa. )
- Saat sopivan vastuksen, kun painat mätsiä. Sun kantsii mennä sinne atakkiin usein.
- Ok!  ( Kuinka minut tähän ylipuhuttiin. Pitäisi osata sanoa: EI! )
- Mutta muista, ettet paa niitä jousimiehiä ensin hyökkäämään, vaan barbaarit.
- Ok!
- - -
- Mommi! Nyt me on puhuttu tästä jo neljäkymmentä minuuttia.
- No pitää vissiin lopettaa. Minä soitan, jos tulee jotain ongelmia.

Ps. Pappa rupesi pelaamaan pasianssia. Mommilla soi Piano Tiles. 

sunnuntai 3. tammikuuta 2016

-TON -TON


Vähän aikaa sitten kaikki oli vielä hyvin.


Mutta nyt on TON-TON-tammikuu:  tipaTON, rasvaTON, laktoosiTON, sokeriTON, mauTON...

.
Facebook.kaveri 1: - HerkuTON.
Facebook.kaveri 2: - KahviTON.
Facebook.kaveri 3: - MahdoTON.
Facebook.kaveri 4: - OlemaTON.
Facebook.kaveri 5: - Mitä sä meinaat matkallasi syödä ja juoda?
Pappa: - TONnikalaa ehkä ja jotain kuplaTONta.
Facebook.kaveri 6: - Voi onneTONta!

lauantai 26. joulukuuta 2015

Kurmetin ( gourmet ) alkuperästä



Joulun aikaan ajatukset väkisinkin pyörivät ruoka-asioiden ympärillä. Siksi julkaisenkin lyhennelmän historiallisesta tutkielmastani.



1700-luvulla ranskalainen kreivi ( de Maupertuis ) seurueineen matkusti Suomeen tutkiakseen, olisiko maapallomme navoiltaan litistynyt, vaiko mahdollisesti venynyt. Tähtitieteilijän avustusjoukko puolestaan litisteli yöpymispaikkojen piikoja. Eivät sitten toki jääneet odottamaan, josko navat alkaisivat venyä.

Matkalla Lappiin he tulivat pysähtyneeksi Kurikan metsäkämpän ruokalaan. Onnekseen he eivät tienneet, että keittiön puolella hääräävät naisihmiset olivat tunnetut hutiloivasta kattauksestaan. Paikalliset välttivät viimeiseen asti menemästä sinne syömään. Nyt heitä oli kuitenkin kertynyt utelias joukko todistamaan kreivin seurueen ruokailmeitä.

Piiat kantoivat pöytiin lautasia, joille oli lätkäisty hätäisesti muusikokkareita ja poronkäristyksen riekaleita, päälle oli räiskäisty kastikeroiskeita. Juomaksi tarjoiltiin koivunmahlasta käytettyä simaa.

Ja voi ihmettä! Ranskan herrat hämmästelivät ja nautiskelivat täällä pohjan perukoilla näin taivaallista tarjoilua – ja niin pehmeä viini. Paikalliset pudistelivat päitään: herrat ja herrojen kotkotukset.

Kreivi ylisti emäntää. Seurueen kartografi Jean-Guide Michelin yritti houkutella keittäjän retkikunnan kokiksi kielivaikeuksien vuoksi siinä kuitenkaan onnistumatta. Ruokalan oven yllä olleen kyltin sanan ”KURMET” hän kuitenkin pystyi painamaan mieleensä ( lyhenne sanoista Kurikan Metsä Oy ). Ranskan kieleen muuntuneena ”Gourmet”.

Näin sai alkunsa hosuvien metsäkämpän piikojen ansiosta kaikkialla tunnettu herkkuruokiin ja hienostuneisiin viineihin liitetty sana.   

Palattuaan Ranskaan Jean-Guide Michelin tuli ajatelleeksi muistellessaan kaukaista KURMET-ruokalaa, että ruokapaikathan voisi luokitella jonkinlaiseen laatujärjestykseen. Niin saivat alkunsa kuuluisat Michelin-tähdet.




keskiviikko 23. joulukuuta 2015

Jänikset

Käväisin jokunen päivä sitten Lahdessa katsastamassa koiraperheen karvakuonojen kuntoa. Lähtiessä en tullut kurkistaneeksi takapenkille, josta olisin löytänyt kaksi salamatkustajaa, jänikset Helmi ja Ilmi.


Varsin ystävällisesti meidät ottivat vastaan Muru ( valkoinen ) ja Molly ( musta ).



- Olkaa hyvät ja käykää peremmälle!


Mietittiin siinä yhdessä tuota tarjoilupuolta.



Ilmin jutut saattavat kiinnostaa...                                                                  tai sitten eivät.



Heilmillä on hyvin luottamuksellisia asioita...                                            Ei voi vähempää kiinnostaa.





















Otetaanpa välillä vähän rennommin.



Kotoisen jouluinen tunnelma. Tänne voisi jäädäkin.



Rauhallista Joulua !