keskiviikko 13. kesäkuuta 2018

Kusiaisafääri

Jonkinlainen virus on tainnut päästä iskemään - yrittämisen yskä, ansainta-astma, rikastumisrokko tai muu pöhö. Se on tarttunut nyt loma-aikana, kun vieraita on alkanut ilmaantua nurkkiin pyörimään mökille ja kun unohtui ajoissa ottaa siedätyshoitoja sukulaisia, ystäviä ja hyvänpäivän tuttaviakin vastaan.
   Niinpä muistui mieleen jo vuosien takainen tapaus, jolloin vieraamme leikki-ikäinen lapsukainen halusi mennä kaivelemaan pitkään kesantona olleelle hiekkalaatikollemme. Hetken päästä sieltä rupesi kuulumaan hillitön itku ja parku: olipa käytön puutteessa olleelle hiekkakasalle pesiytynyt lauma keltaisia kusiaisia, jotka ovat tunnetusti tulisia otteissaan. Tyttöparkaa piti kauan lohdutella. - Eikä kyseistä perhettä ole sen koommin meillä sitten näkynytkään.

   Joten. Edellä esitetyn perusteella. Mahtaisikohan tuossa piillä mahdollisuus kaupalliseen hyväksikäyttöön. Ei mikään markkinarako, vaan aivan uusi markkina: vieraskarkottimilla luulisi olevan kysyntää.
   Ei varmaankaan olisi vaikeaa tai kallistakaan kasvattaa kusiaisia. Hyönteisiähän kasvatetaan nykyään syötäväksikin. Sitten vaan markkinointi pystyyn erilaisina tuotepakkauksina erilaisia käyttötarkoituksia varten:

Yksittäinen vieras: pikkupaketti esimerkiksi sijoitettavaksi tyynyyn tai patjaan tai puuseen alustaan.
Perhevieraat: Economy-pack, josta riittää useammallekin ja useammaksi kerraksi, jos eivät heti usko.
Anopinkarkotin: pakkaus, jonka kusiaisia on pidetty viikko nälässä

Konsultoituani hyvää ystävääni asiasta sain rahanarvoisen vihjeen. Suomalaiset miehet, joilla on venäläinen vaimo, riemastuvat tästä. Tilannehan on nimittäin se, että venäläisen vaimon äiti voi saada vuosittain kolmen kuukauden viisumin Suomeen ja venäläiset anopit mielellään käyttävät ajan täysimääräisesti. Joten markkinatilanne tällaisessa tapauksessa suorastaan pakottaa kiskomaan kolminkertaisen hinnan.

Mutta miljoonien hankkiminen tällä tavalla taitaa olla aikamoista nysväämistä. Ne kiittämättömät otukset voivat purra ruokkijansa kättä. Täytyy keksiä jotain siistimpää... vaikka nettikauppaa. Voisinhan ruveta myymään salasanoja. Niitä aina tarvitaan. Käytettyjä salasanoja myisin tietysti alennuksella.
( Näyttä siltä, että taidan hävitä Veikkaukselle tämän salasana-afäärin. Lyövät minut laudalta automaateillaan. )

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti