perjantai 13. toukokuuta 2016

Tulevaisuudesta



- Mitä teillä oli päivälliseksi?
- Me söimme vain tukevan lounaan. Sitten myöhemmin ehkä vähän iltapalaa.
- Meillä on aina kaikki aamupalasta illalliseen.
- Tietysti! Lasten täytyy syödä, kun he kasvavat. Me Mommin kanssa ei kasveta, vaan kutistutaan lyhyemmiksi.
- Eihän?
- Joo-o! Kyllä me voimme kasvaa leveyttä - siis lihomme.
- Ai jaa! Sitten kun olette metrin mittaisia, teitä luullaan lapsiksi taas.
- Kyllä! Ja kun me lihomme, rypytkin häviävät. Varsinkin ne viisausrypyt. Siksi me muutumme lapsellisemmiksi.
- Ei kuule onnistu! Ääni ei muutu. Teillä olisi edelleen aikuisen äänet.
- No, sitten on pakko alkaa kimittää kuin Munamies.
- Taidan tulla pyörittämään teidät Höpönassun pesille! Ha-ha-haa!

keskiviikko 11. toukokuuta 2016

Siunattu suojatie


- Liikennekulttuuri täällä Kreikassa on aika kaaosmaista.
- Mitä sitten, jos nuo papit olisivat ajaneet meidän päälle tuossa suojatiellä?
- Ei hätää! Niillähän on peräkontissa sitä varten öljykanisteri. Ne ryntäisivät sieltä antamaan meille viimeisen voitelun.

tiistai 10. toukokuuta 2016

Rusketuksen statusvaikutus

Tulin juuri etelänmatkalta. Vaikka en rannalla löhönnytkään, parin viikon päivittäinen ulkoilmaelämä jätti väistämättä värilliset merkkinsä. Olen aika ruskettuvaa tyyppiä.
Jotkut paahtavat itseänsä auringossa välittämättä vähääkään siitä, että erilaisiin ihosyöpiin sairastuu maailmassa joka vuosi 2 - 3 miljoonaa ihmistä.



Miksi sitten hankitaan rusketus? Varmaankin ( valkoihoisen ) tummunut pigmentti nostaa arvostusta. Antaahan se vaikutelman varakkuudesta, henkilöllä on varaa ja aikaa lomailla ulkomailla.
Arvostustasoni huomasin minäkin muuttuneen, kun matkaa muistellakseni suunnistin lähikauppaan hakeakseni muutaman pullon matkamaassani valmistettua olutta. Kassajonossa perässäni "mäyräkoiran" tuleva omistaja ryhtyi tuttavallisesti keskustelemaan kanssani ajankohtaisista aiheista. Aikaisemmin tällaista kunniaa minulle ei ollut suotu. Päättelin päässeeni piireihin ihoväritykseni sekä ostoskorini sisällön ansiosta.

sunnuntai 8. toukokuuta 2016

Pitkittynyt parisuhde



- Mä en yhtään kyllä muista, mikä se oli. Minä väitin, että susta on tullut vanhemmiten juuri tuollaanen. Ja sinä sanoit, että se on musta tarttunu.
Tätä täs ny on miätitty ehtoonkahus, että mitä se oli, mutta ei vaan oo tullu miälehen.

perjantai 15. huhtikuuta 2016

keskiviikko 23. maaliskuuta 2016

Hymiökirjoitelma

Vaikuttaa siltä, ettei ole mitään uutta auringon alla. Ajatellaanpa vaikka kirjoitustaitoa. Melko vanhaa tyyliä edustivat egyptiläiset hieroglyfit pikto- ja ideogrammeineen ynnä muine merkkeineen. Nykyaikaisesta äännemerkkikirjoituksesta ollaan ilmeisesti vähitellen siirtymässä takaisin alkulähteille. Syynä on selvästi nykytekniikka ( esim. Skype ), joka tarjoa varsinkin nuoria houkuttavan alustan typistetylle viestinnälle. Tässä esimerkkejä:



Keskustelen paljon lastenlasteni kanssa Skypessä. Aina ei ole puhumisen aiheita. Niinpä keksimme lähettää toisillemme "arvattavaksi" tarinoita hymiöitä käyttäen.


Tulkinta:
"Pappa on aasi ja sillä on koira kaverina. Koira antoi Papalle lahjan, joka olikin tyhjä paketti. Siitä Pappa suuttui. Koiraa nauratti. Papan sydän murtui harmista. Mutta sitten Pappa suuttui ja mottasi nyrkillä koiraa. Pappa voitti!"


Tulkinta:
Pappa on onnellinen, koska sillä on paljon rahaa. Mutta sitten tuli rosvo, joka vei ne kaikki. Pappa lähti pyörällä ajamaan rosvoa takaa. Se oli kova homma, ja Papan piti syödäkin välillä. Ja Papasta tuntui kuin olisi lyönyt päätä seinään. Mutta kovan takaa-ajon jälkeen Pappa sai rosvon kiinni, koska hän sai ovelan ajatuksen. Ja se keino tepsi ja rosvo jäi kiinni. Pappa sai rahat takaisin, koska hän oli niin viisas.
Mutta sitten Papalle kävi nolosti. Hän rakastui Mommiin.

maanantai 21. maaliskuuta 2016

Omituista




- Minun mielestäni vanhat ihmiset ovat jotenkin omituisia.
- Ai jaa! Ajattelet, että minä ja Mommi olemme o m i t u i s i a.
- No ette te, vaan vielä vanhemmat. Niinkuin Mumi tai Vaari.
- Yhdeksänkymmentä- tai satavuotiaat? No, millä lailla?
- Jos vaikka lapsenlapsenlapsi tulee kylään, ne ilahtuvat ihan älyttömästi. Ja ne taputtelevat ja halaavat.
- Niin se halaaminen on kyllä liikaa. Mutta onneksi et ole kreikkalainen tai espanjalainen.
- Miten niin?
- No, siellä ne lisäksi vielä p u s s a i l e v a t k i n!
- Kamalaa!
- Eikö!
- Sitten ne antavat aina paljon karkkeja ja lahjoja ja rahaa.
- Johtuisikohan se siitä, että kun he nyt aika harvoin näkevät omia lapsenlapsenlapsiaan, niin sitten tavatessanne riehaantuvat vallan.
- Joo, ehkä niin!
- Minä ainakin riehaantuisin.
- Omituista!


sunnuntai 13. maaliskuuta 2016

Lohdutus




- Hei Pappa! Kiitos siitä pelin ID-koodista!
- Se oli sellainen hiihtolomalahja.
- Ei sellaisia olekaan.
- No olkoon sitten yllätyslahja. Vai osasitko odottaa sitä?
- En! Ylläri se oli. Ja se, että kone lagasi sillä koodilla.
- ???
- Siis meni kumoon.
- Putosiko se ???
- Höhlä! Se tilttasi... jumittui.
- Ahaa!
- Joo, mutta kyllä se nyt pelittää.
- Minulla on puhelimessa sormenjälkitunnistus.
- Tiedän. Ei tarvi muistaa koodia.
- Turha varastaa tällaista luuria.
- Mutta jos varas vie puhelimen ja sun käden. Se juoksee ulos pensaan taa ja kokeilee hulluna kaikkia sormia siihen.
- Minä huutaisin: OTTAKAA VARAS KIINNI! TUO HETI KÄSI TAKAISIN!
- Ei se varmana onnistuisi. Sun irtokäsi pian tulisi entistä ryppyisemmäksi eikä tunnistus pelaisi enää.
- Ei niin. Ei sitä kannata viedä.
- Hyvä! Voit ottaa nyt ihan iisisti!

lauantai 12. maaliskuuta 2016

Vakaa näkemys

Luottoluokittaja Fitch laski perjantaina Suomen luottoluokitusta parhaasta kolmen A:n luokituksesta tasolle AA+ vakain näkymin.

tiistai 8. maaliskuuta 2016

Feikkisivuni

Sosiaalisessa mediassa jaetaan uutisia, joiden totuudellisuutta voi vahvasti epäillä. Ajattelin tehdä oman osuuteni tässä suhteessa, lisänä rikka rokassa.

maanantai 7. maaliskuuta 2016

Hengitysvaikeus




- Pappa! Mä olen huomannut, että sulla on sellainen tapa, että et osaa hengitellä, kun teet jotain.
- - - !

sunnuntai 6. maaliskuuta 2016

Pelipahoinvointiin



Isovanhemmille, jotka joutuvat esim. lomien aikana lastenlasten tietokonepelien vaikutuksille alttiiksi ja kokevat näin ollen vakavia huimaus- ja heikotustiloja, tulisi mitä pikimmin kehittää pahoinvointipilleri nautittavaksi ennen pakollista pelisession seurantaa.  ( Vrt. matkapahoinvointi )

Pahoinvointipilleri on väärä sana. Sen pitäisi tietysti olla hyvinvointipilleri, sillä pahoinvointia kehittyy ilman lääkitystäkin pelin päästyä täyteen vauhtiin.
Pillerissä saisi olla, kuten matkapahoinhyvinvointilääkkeissäkin, nukuttava vaikutus. Sen turvin voisivat isovanhemmat huomaamattomasti vaipua pelin tiimellyksestä armollisen unitilan suojiin.

Vauhdikkaimpien pelien latautumisen ajaksi näytölle pitäisi tulla selkeä varoitus:
TÄMÄ PELI VOI VAARANTAA ISOVANHEMPIESI TERVEYDEN!!!

lauantai 5. maaliskuuta 2016

Noloa




- Antaisitko tuon servetin, jonka pudotin!
- No, etkö muka itse saa?
- Kun tuo möhö...
- Oliko pakko ottaa perhepitsa! Arvaa nolottiko? Yksin! Perhepitsa!
- Mehän ollaan perhe, minä ja möhö. Ja kun minulla tuli se pitsapassi täyteen.
- Apua! Onko sulla pitsapassikin tänne? Nyt nolottaa!
- Minua taas hävettäisi, jos minä raahaisin sinua käytävää pitkin tuohon lelukauppaan, ja sinä vastustelisit ja huutaisit niin, että koko kerros kaikuisi: EN TAHDO LELUJA, EN TAHDO LELUKAUPPAAN!
- Ja minua nolottaisi vielä enemmän, jos raahaisin sinua sinne, ja sinä tarttuisit ovenpieliin ja karjuisit: EI LELUJA PAPALLE, EI LELUJA PAPALLE!
Ja sitten sinä ostaisit kuitenkin sellaisen pienoismalliauton, josta sinä tykkäät.
- Höh!
- Ja kassalla - arvaa mitä! Sinä vetäisit esille kanta-asiakaskorttisi..!
- Niin tietty! Onhan minulla niiden kortti!
- Eii! Apua!!!

tiistai 23. helmikuuta 2016

Villitys







En tiennytkään olevani mukana uudessa villityksessä pienten ystävieni kera. Mutta meidän kesken ei ole taustalla mitään salattuja voimia eikä uskomuksia. Kunhan vain hauskuuttelemme ja olemme lapsellisia (, mistä pojantyttäremme vaikuttaa nykyään nolostuvan ).
Voihan olla, että "Asiantuntijoiden mukaan nuket tuovat epävarmoille ihmisille lohtua."


lauantai 20. helmikuuta 2016

Voittoputki

Viime päivinä minua on lykästänyt todella. Käsittämätön tuuri on suorastaan vainonnut minua. Olen aivan lamaantunut näiden palkintovoittojeni alle enkä ole jaksanut noutaa yhtäkään niistä. Masentavaa. Eurojackpotista voittamani 6,80 € sentään kilahtivat suoraan Veikkauksen pelitilleni.
Ah! Missä viivyt epäonneni!

maanantai 15. helmikuuta 2016

Clan Castle




Sanansaattaja: H Ä L Y Y T Y S  !!!



Vihollinen tulossa !!!



Kaikki lapioimaan! Linna luotava!




Sotilaat paikoilleen. Aseet valmiiksi!



Tähystäjä tarkkana.



Nyt saa tulla lunta tupaan!

Mutta hei! Kuinkas sitten kävikään..!



Kenen tulevan he näkikään!

Vihollinen paha, suuttunut,
Niiskuneidiksi oli muuttunut.



Leuto talvi
herättänyt muumit ennen aikojaan.
Lumesta rupesivat tekemään he taikojaan.









lauantai 13. helmikuuta 2016

Vanhemmuuden vaikutus



- Huomasitko lehdestä? Meidän poika on taas menestynyt.
- Joo!
- Siitä on tullut niin viisas.
- Joo!
- Sitä viisautta on varmaan kertynyt hänelle moneltakin taholta.
- Joo!
- Isoisänsäkin oli niin päästään terävä, että lakki oli aina reikiä täynnä.
- Joo!
- Ja äiti tiesi, että viina on viisasten juoma.
- Joo!
- Katsos, kun minä kerran olen viisas, niin enhän minä millään voinut ottaa tyhmää miestä.
- Joo!
- Hoksasitko?
- Joo!

tiistai 9. helmikuuta 2016

Sohva


Matkustaminen, niin kiehtovaa ja virkistävää kuin onkin, rasittaa. Reissaaminen on stressaavaa  jonottamisineen, odottamisineen, painorajoituksineen, turvatarkastuksineen. ahtauksineen... Sitten on kestettävä kuulutuksia, joista ei saa selvää, kanssamatkustajia joita ei voi sietää, ruokia joista ei voi tietää...


Mutta paras käyttöliittymä matkoja kaihoavalle onkin kotisohva. Ihan totta!  Kohdemaa voi olla melkein mikä tahansa. Kodin matkakirjat vain esille. Kirjastosta saa lisää. Matkaesitteitäkin vielä painetaan. Ja ei kun menoksi. Oma rauha. Oma tahti. Ei rokotuksia. Ei hermostuksia. Vapaa rahti. Mielikuvitus matkakaveriksi.




Joku on kirjoittanut kirjankin mielikuvitusmatkoistaan jouduttuaan kotiarestiin neljäksikymmeneksikahdeksi päiväksi. ( Xavier de Maistre: Matka huoneessani ).

Ei ole ollenkaan pahaksi löhöillä välillä, antaa luovuuden nautinnolle aikaa. Sitten vasta voi mennä tekemään vaikka valtiomiestekoja, kuten Winston Churchill kuuluu menetelleen.

Okei, okei! Onhan se vanhanaikaista - matkakirjoja, esitteitä - myönnetään. Mutta onhan videoita. Suoraan sohvalle. Eikö?



Selvä! Nostetaanpa kannettava syliin. Nyt aukeaa koko maailma eteemme reaaliajassa.

Jokunen kuukausi sitten, minulla oli tapana aamutoimenani nousta ylös kansainväliselle avaruusasemalle ( ISS ). Sieltä sai seurata astronautin näkövinkkelistä suoraa lähetystä eri kameroista alas maahan. 





Sahara näyttää punertavalta. Mennään alas katsomaan paikan päälle. Pyramidit ovat tuttuja kaikille. Mitähän siellä touhutaan juuri nyt Gizan alueen parkkipaikalla. Lämpötia ( el tiempo ) ei kehuttava, + 16 C. [ Klikkaa ja katso ]

On näköjään sama aikavyöhyke kuin Suomessa. Jospa käväistäisiin etelämpänä Afrikkaa. Samassa ajassa eletään Mma Ramotswen Botwanassa. Täällä luonnon rauhassa yksitysetsivää ei tarvittane.

Kiivetään sitten takaisin pohjoista kohti. Euroopan puolella vastassa on Kreikka. Kuinka satuinkin pysähtymään taas Santorinin saarien kohdalle.


Kävisikö "paluu tulevaisuuteen"?. Mennään kohti itää. Siellä on jo eletty pitkälle tätä päivää, mikä meille on vasta tulossa kuuden tunnin päästä. Filippiineillä Boracyn rannassa leppeä keli , +27 C.

Ja paluu menneisyyteen. Saisiko menneisyyden kiinni matkalla länteen. Honolulussa kello on 12 tuntia meitä jäljessä.

Voin siis lämpimästi suositella sohvamatkailua. Istuessa myös möhökin voimistuu. Tosin on huomautettava eräästä pikku seikasta. Kannattaa suosia vain lyhyitä sohvamatkoja, sillä tutkimuksen mukaan jo kahdeksan tunnin yhtämittainen istunto voi vaarantaa terveytesi. Kuolemanriski nousee 15%. Mutta tällaista se on aina näiden nautintojen kanssa: mitä hauskempia, sitä haitallisempia.




perjantai 5. helmikuuta 2016

Kansainvälinen tutkimus

Suoritin vertailevan möhötutkimuksen Playa del Inglesissä sekä Puerto de Moganissa Gran Kanarialla. Observointi tapahtui 18. 01. 2016.
Otantaan tulivat kummallakin paikkakunnalla sata ensimmäistä miespuolista möhönkävelyttäjää, jotka sivuuttivat havainnoivan perusmöhön rantapromenadeilla.

Havainnot luokiteltiin seuraaviin kategorioihin:
1. suurempi kuin vertailumöhö
2. yhtä suuri kuin vertailumöhö
3. pienempi kuin vertailumöhö
4. Ei osaa sanoa vaatetuksesta tms. johtuen


Tutkimusoletuksena oli suurien möhöjen enemmistö. Korkea elintaso sekä kaljakuppiloiden lukuisuus havaintopaikkojen lähellä ei varmaankaan voisi olla näkymättä suurmöhöjen ylipainotuksena.

Tutkimukseni kuitenkin kumoaa mainitun harhaluulon. Pienemmät möhöt olivat suurimmat esiintymistiheydeltään kummassakin havaintopaikassa. 60% Puerto de Moganin ja peräti 78% Playa del Inglesin möhöistä olivat joko yhtä suuret tai pienemmät kuin vertailumöhö. Näin saatu tulos iskee syvän lommon etenkin Inglesin mainekilpeen kaikkien tuntemana örvellyspaikkana.


Jatkotutkimuksia olisi syytä tehdä vaihdellen havaintopaikkoja ja -aikoja. Rahoitusta onkin jo anottu karaokebaarien ja yökerhojen ympäristöjen observointiin eri paikkakunnilla.